VIHREÄ VERKKO

Pukkilan ja Mäntsälän kuntaliitos kaatui maanantaina 17. joulukuuta äänin 9-8. Liitosta vastaan äänesti koko keskustaryhmä sekä yksi demari. Vihreä valtuustoryhmä jätti asiasta eriävän mielipiteen seuraavin perusteluin:

Valtuuston kokous 17.12.2007 klo 19
Asiakohta 40 §: Mäntsälä - Pukkila -kuntaliitos

Jätimme valtuuston tekemästä kuntaliitoksen hylkäyspäätöksestä eriävän mielipiteen. Perusteluina mielipiteellemme esitämme seuraavaa:

1. Pukkilan kunta ei täytä kuntalain ja kuntajakolain antamaa määritelmää itsenäisestä kunnasta erityisesti seuraavien lakien kohtien osalta:

Kuntajakolaki 1§ alku:

Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin.

Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa mainittujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla.

Pukkilan kunta on niin pienen väestöpohjan varassa, että aluetta on erittäin vaikea kehittää eheästi ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta tukevalla tavalla. Tämä kehittäminen vaatisi mm. panostusta yhdyskuntarakennetta tiivistäviin investointeihin (kirkonkylän ja kylien tiivistäminen) sekä junarataan ja asukkaiden luonnollisiin asiointisuuntiin perustuvaa julkisen liikenteen kehittämistä. Nämä molemmat tavoitteet oli huomioitu nyt hylätyssä liitossopimuksessa.

Kuntajakolaki 1§, 2. momentti jatkuu:

Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.

Kunnalla ei ole kestäviä taloudellisia ja henkilöstövoimavaroihin perustuvia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä tai niiden rahoituksesta.

Kuntalaki 1§, 3. momentti:

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

Itsenäisenä, noin 2000 asukkaan kuntana Pukkilalla on erittäin heikot edellytykset edistää asukkaidensa hyvinvointia. Pelkkien lakisääteisten palvelujen turvaaminenkin on rahoituksellisesti hataralla pohjalla.

Kestävän kehityksen edistäminen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen, mikä vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua ja päätöksentekoa, on entistä heikommalla pohjalla tulevien vuosien taloudellisessa tilanteessa.

Kuntalaisten hyvinvointiin voidaan katsoa kuuluvan myös todellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa. Itsenäisessä Pukkilassa tämä mahdollisuus on lähinnä muodollinen, sillä enemmistö kuntalaisia koskevista päätöksistä tehdään muualla (kuten lakisääteiset palvelut, sote-piiri) ja tulokertymästä suurin osa menee näiden palveluiden rahoitukseen.

2. Kuntaliitos Mäntsälän kanssa olisi täyttänyt kaikki kuntajaon muutoksen edellytykset ja neuvoteltu sopimus oli Pukkilalle huomattavan edullinen.

Kuntajakolaissa todetaan, että “kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos:

1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille;
2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita;
3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.”

Hylkäämällä neuvotellun liitossopimuksen valtuusto hylkäsi samalla mahdollisuuden varmistaa pukkilalaisten palvelujen säilyminen seuraavien neljän vuoden ajan, koko kuntakentän kannalta kaikkein krittisimmän jakson, toivotulla tasolla. Investointipanos, joka sopimuksesta olisi Pukkilan alueelle kohdistunut, oli merkittävä ja valtuuston päätös on kuntalaisten edun vastainen tältäkin osin.

3. Kuntalaisten itsehallinnon toteutuminen 2000 asukkaan kunnassa on tulkinnanvaraista, sillä enemmistö kuntalaisia koskevista päätöksistä tehdään muualla kuin oman kunnan valtuustossa. Päätöksenteon etääntyminen, eli tässä tapauksessa tahallinen etäännyttäminen, kuntalaisista on demokratian hengen, kuntalaisten itsehallinnon sekä valtion yleisen kuntapolitiikan vastaista.

4. Henkilöstön asemaa ei otettu huomioon päätöstä tehtäessä. Kunnan ohut organisaatio asettaa erityisesti johtavat virkamiehet kohtuuttomaan vastuuseen, ja samoin on teknisen toimen henkilöstön kanssa, jolta puuttuu riittävät investointimäärärahat, joilla kunnan infrastruktuuri voidaan pitää turvallisella tasolla.

5. Talouden ennusteiden valossa kunnalla ei ole edellytyksiä selvitä itsenäisenä kuin muutama vuosi, mikäli yritetään säilyttää edes osa tähänastisesta palvelutasosta. Kunta on velkakierteessä ja ylivelkaantumisen riski on ilmeinen. Liitospäätöksen lykkääminen tässä tilanteessa luo vaikutelman, että valtuusto vain haluaa siirtää ikävät päätökset vielä seuraavien vaalien yli. Talouden tasapainottamissuunnitelman säästötkään eivät riitä korjaamaan tulevien vuosien tappioita.

6.Kunnalla ei ole itsenäisenä mitään realistisia mahdollisuuksia saavuttaa niitä tavoitteita, jotka valtuusto on kunnalle määritellyt kuntastrategiassa. Näiden tavoitteiden hylkääminen syö koko kunnan organisaation uskottavuutta.

Pukkilassa 17.12.2007

Vihreiden valtuustoryhmä

Alpo Jäppinen, Outi Ugas

Mäntsälä-lehdessä oli marraskuun lopulla (29.11.) mielenkiintoinen juttu Mäntsälän ekologisesta jalanjäljestä. Ja sehän ei ole kovinkaan pieni, suurempi kuin Suomessa keskimäärin, ja reilusti suurempi kuin lähiseudun kunnilla. Hämmentävä tieto - sitähän kuvittelisi äkkiseltään, että luonnon keskellä asuminen se vasta ympäristöystävällistä on. Todellisuus on kuitenkin toinen.

Mäntsälä kuluttaa luonnonvaroja reilusti enemmän kuin vaikkapa Vantaa, Helsinki tai Nurmijärvi. Mikähän lie Pukkilan tase? Ei välttämättä kovin paljon parempi. Näin huonoon tulokseen kun on suurin syy yhdyskuntarakenteen hajautuminen, eli haja-asutuksen runsaus. Jutussa haastateltu Mäntsälän kaavoitusjohtaja Merja Vikman-Kanerva kuvaa tilannetta näin: “Erilaiset toiminnot ovat entistä kauempana, töissä käyään kauempana, harrastuksissa käydään kauempana, henkilöauton käyttö lisääntyy.” On laskettu, että Kuuma-kunnissa, joihin Mäntsäläkin kuuluu, työmatkaan kuluvista tunneista tulee viikon kuudes työpäivä. Pätee myös monessa pukkilalaisperheessä Pelkkää miinusta kaikille, ympäristölle, kanssaeläjille, luonnolle, perheille, taloudelle. Miten me ollaan näin tyhmiä?

Miten sitten kunnan ekologista jalanjälkeä saisi pienemmäksi? Tarvitaan asuntoalueita, missä on joukkoliikennettä ja missä voi liikkua pyöräillen ja jalkaisin. Valtavan kokoisten haja-asutustonttien sijaan tehokkaasti rakennettuja alueita, mieluiten olemassa olevien kylien ja taajamien yhteyteen. Päästöjen kannalta on tärkeää, että voidaan hyödyntää kaukolämpöä. Toisaalta on suositeltavaa ylläpitää olemassa olevia rakennuksia sen sijaan, että rakennetaan uutta.

Näitä asioita kun miettii, huomaa, ettei Pukkilassakaan kovin kestäviä päätöksiä ole tehty. Uusia rakennuksia rakennetaan minkä vai ehditään ja rahoitusta saadaan (hyvinvointikeskus Onni, uusi päiväkoti), vanhat jäävät “riesaksi” tuottamaan kiinteistönhoitokuluja ennen kuin ne saadaan kaupaksi, jos saadaan. Osayleiskaavoissa löytyy satoja ja satoja haja-asutusalueen rakentamattomia rakennuspaikkoja. Kaavan laatimisessa tuntui tärkeintä olevan maanomistajien tasapuolinen kohtelu - viis kestävästä yhdyskuntarakenteesta. (Arvattavaa lie, että vihreät panivat hanttiin näissä päätöksissä.)

Pukkilalla olisi kuitenkin mahdollisuuksia kehittyä yhteiskunnan kestäväksi osaksi, jos vain tahtoa löytyy. Suurin merkitys tässä on kaavoituksella ja investoinneilla. Kaukolämpölaitokseen jos olisi varaa investoida, olisi mahdollista saada ennen pitkää enemmistö kirkonkylän taloista laitoksen piiriin. Vedenpuhdistamoon tai Pukkila-Mäntsälä-siirtoviemärin rakentamiseen satsaamalla paranee tärkeimmän vesistömme, Porvoonjoen laatu, ja paremmin puhdistetusta jätevedestä tykkää myös Itämeri. Uudisrakentaminen pitää keskittää kylille ja palveluita kehittää niin, ettei omaa autoa tarvita ihan kaikkeen. Voisiko vaikka kunta itse muuttaa tarpeettomaksi käyneen kunnantalon vuokra-asunnoiksi? Kaukolämpö ja erinomainen laajakaistayhteys ovat jo valmiina.
Näitä asioita kun miettii, tuntuu Pukkilan jatkaminen itsenäisenä entistä järjettömältä. Tiukassa rahatilanteessa, jonka kynnyksellä nyt olemme, mietitään vain sitä, mistä voidaan säästää nyt tai viimeistään ensi vuonna - turha kuvitella, että täällä pystytään tekemään pitkällä tähtäimellä kestäviä ratkaisuja. Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi kärsii taatusti. Kuntaliitoksen toteutuessa Mäntsälälle on vain hyötyä siitä, että ihmiset saadaan muuttamaan Pukkilaan (mieluummin kuin Etelä-Mäntsälään), palveluiden lähelle, kunnallistekniikan ja kaukolämmön ulottuville. Silloin näihin kannattaa investoidakin.

Kunnan kantava strategia ei voi olla pelkkä eloonjäämistaistelu, taistelu oman kunnan juridisesti itsenäisestä asemasta kaiken muun kustannuksella. Kestävä kunta syntyy satsaamalla asukkaiden ja ympäristön hyvinvointiin, kaikilla tasoilla. Itsenäisen Pukkilan strategiasta tulee väkisinkin eloonjäämisstrategia - vuoteen 2015 ulottuvan Pukkilan kuntastrategian tavoitteet voi heittää romukoppaan. Poliitikon muisti on lyhyt, kansan vielä lyhyempi, sillä ei siitä ole kuin vuosi kuin nuokin ylevät strategiset tavoitteet vahvistettiin.

(Vastine Uusimaa-lehdessä 28.11. julkaistuihin mielipidekirjoituksiin, julkaistu lehdessä 30.11.2007)

Pukkilan ja Mäntsälän kuntaliitoksen vastustajat syyttävät liitoksen kannattajia huijauksesta ja valehtelusta. Ensimmäisen kauden valtuutettuna olen järkyttynyt ja huvittunutkin tavasta, jolla liitoksen vastustajat asiaa käsittelevät. Yksityisesti olen saanut kuulla epäilyjä lahjusten vastaanotosta Mäntsälän kunnalta, ja samoin on oikeuteni päätöksentekoon kyseenalaistettu, sillä olen maksanut veroja Pukkilaan vasta seitsemän vuotta. Helppo on niiden huitoa, jotka eivät ole vastuussa mistään.

Elisa Kissa suomii Pukkilan kirjastoa koskevia päätöksiä. Yhdistymisasiakirjat, joiden luonnokset jaettiin Pukkilassa joka kotiin, on viimeistelty neuvottelussa tiistaina 27.11, ja tarkennuksia tuli lähinnä kirjastoasiaan ja elinkeinopalvelujen järjestämiseen, kiitos aktiivisen kuntalaispalautteen. Virheellisesti muistamani kirjastotoimen säästötavoite oikaistiin välittömästi Pukkilan tiedotustilaisuudessa.

Kirjasto säilyy Pukkilassa, mutta kirjaston sijoitusta pitkällä tähtäimellä mietitään, kannattaako sen olla omassa kiinteistössään vai esim. Hyvinvointikeskus Onnin yhteydessä. Kirjastoauton uusimisella ei ole mitään tekemistä Pukkilan kirjaston olemassaolon kanssa - sitä varten haetaan valtionosuudet erikseen. Kuntaliitos ei ainakaan huononna Pukkilan kirjastopalveluja, verrattuna itsenäiseen Pukkilaan tulevaisuudessa.

Matti Pirhosen katkeransävyinen kuvaus suuresta huijauksesta horjahtelee omien perustelujensa hetteikössä. Lait ja säädökset ovat muuttuneet, ikärakenne muuttuu, ja kyllä se kaikki koskettaa Pukkilaakin. Nyt meille tarjotaan porkkanaa vapaaehtoisen liitoksen kannustimena - muutaman vuoden päästä tulee sitten keppiä. Tosin moni pukkilalainen, valitettavasti osa valtuutetuistakin, on ilmoittanut ottavansa mielummin keppiä.

Asiat on saatu neuvotteluissa selvitettyä hyvin, sen totesivat kaikki Pukkilan neuvottelijat. Koko ensi vuosi on aikaa viilata yksityiskohtia. Aikalisän ottaminen nyt merkitsisi pakkoliitospäätöksen odottelua, sillä Mäntsälän valtuutetuilta tuli selkeä viesti, että hanke haudataan kokonaan, mikäli liitospäätöstä ei synny 17. joulukuuta.

Mäntsälän väkimäärä kasvaa ja kunta joutuu investoimaan reippaasti. Velkataso suhteessa maksukykyyn on kuitenkin kohtuullinen, kun taas itseäinen Pukkila ylivelkaantuu, vaikka ei tee edes välttämättömiä investointeja. Mäntsälän realisoitavissa oleva omaisuus kattaa kutakuinkin kunnan velat - kenelle Pukkila voisi myydä Kymenlaakson sähkön osakkeensa? Myydään heti, jos se on mahdollista!

Pirhonen laskee, että pukkilalaisten osuus porkkanarahoista on n. 570000 euroa - ja näinhän se olisikin, jos summa jaetaan pääluvun mukaan. Laskelmia tarkemmin tutkiessa huomaa, että sopimukseen neuvoteltu todellinen luku on jossain puolentoista - kahden miljoonan paikkeilla, ei kovin huono diili pukkilalaisille. Liitos toisi reilun alennuksen myös pukkilalaisten kirkollisveroon.

Elisa Kissa kysyy, mistä meille on valehdeltu. Keksin vain yhden asian:

Joka kotiin Pukkilassa toimitetusta kuntaliitoksen tausta-aineistosta löytyy laskelma otsikolla “Pukkila - ennuste vuoteen 2016″, ja siitä sulkuihin merkittynä rivi “Toimintakulujen nousu”. Vuosivälille 2009-2011 on arvioitu toimintakulujen nousuksi noin 1,7 % vuodessa. Kuka oikeasti uskoo tähän? Todenmukaisempi taso on vähintään 3-4 %, todennäköisesti sitäkin enemmän, kun pitää mielessä vaikka kuntasektorin ja hoitoalan tuoreet palkankorotukset. Yhden prosentin nosto kunnallisveroon tuo noin 200 000 euroa lisää Pukkilan kassaan. Tähän asti Pukkilassa ovat toimintakulut kasvaneet keskimäärin 6,6 % vuodessa, minkä jatkuminen johtaisi hulppeaan 25 % kunnallisveroon vuonna 2012.

Esimerkkinä voin kertoa, että pari prosenttia enemmän kunnallisveroja vie omalta perheeltäni pois yhden kuukauden asumiskulujen ja asuntolainan hoitokulujen verran rahaa vuodessa. Kuntaliitoskeskustelun sävyistä päätellen kovaäänisin osa pukkilalaisista on kuitenkin niin varakkaita, ettei tonni sinne tai tänne kummemmin hetkauta. Eipä niistä pääomatuloista ole ennenkään kunnallisveroja maksettu.

Jos vähänkin tutkii faktoja ja lukee lakia, huomaa ettei paksumpaa valetta voi keksiä kuin se, että “mikäs hätä meillä on, ihan hyvinhän tässä pärjätään itsenäisenä”.

Siinä se on se suurin huijaus, täydestä menee kuin väärä raha.

Outi Ugas
valtuutettu, vihreät
Pukkila

(Vastine, julkaistu Orimattilan Sanomien yleisönosastolla 27.11.2007)
Elisa Kissa on nostanut Pukkilan kirjastoasiat esiin keskustelussa Pukkilan talouden tasapainotussuunnitelmasta ja kuntaliitoksesta. (viimeksi OS 23.11.) Haluan tarkentaa muutamaa seikkaa.

Talouden tasapainotussuunnitelmaan sisältyy päätös kirjastosihteerin palvelujen ostamisesta, sillä tehtävä vaatii erityisen pätevyyden. Tämän vuoksi kirjastotoimen järjestelystä tavoiteltu säästä on 50 % kirjastosihteerin kuluista, 20 000 euroa. Ulkoa muistamani virheellinen lukema (40 000 euroa), johon tämä ostopalvelun kulu ei sisältynyt, oikaistiin onneksi jo tiedotustilaisuudessa.

Kuntaliitosneuvotteluissa kaikki pukkilan luottamushenkilöt ovat olleet tiukassa rintamassa Pukkilan omaa kirjastoa puolustamassa. Yhteisymmärrys kirjaston säilymisestä Pukkilassa on saatu myös Mäntsälän päättäjien kanssa, mutta palvelurakenteiden yhteensovittamissuunnitelman kirjauksia lie syytä vielä tarkentaa, jotta kirjastoasia ei nouse uudeksi kynnyskysymykseksi.

Mikäli kuntaliitos toteutuu, on kunnassa oma, asiantunteva henkilökunta vastaamassa kirjastopalveluista. Lisähyötynä on mahdollista saada kirjastoauto palvelemaan Pukkilan muita kyliä.

Kissa kysyy, mistä pukkilalaisille on valehdeltu. Keksin vain yhden asian:

Joka kotiin toimitetusta kuntaliitoksen tausta-aineistosta löytyy laskelma otsikolla “Pukkila - ennuste vuoteen 2016″, ja siitä sulkuihin merkitty rivi “Toimintakulujen nousu”. Vuosivälille 2009-2011 on arvioitu toimintakulujen nousuksi noin 1,7 % vuodessa.

Jo pelkät kuntasektorin palkankorotukset nostavat kuluja enemmän, minkä lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kulujen nousu - josta me emme itse edes päätä - lie jotain ihan muuta tasoa kuin vajaat kaksi prosenttia vuodessa. Ja kun vielä tiedetään, että tähän asti Pukkilassa ovat toimintakulut kasvaneet keskimäärin 6,6 % vuodessa, ei voi paksumpaa valetta keksiä, kuin se, että “ihan hyvinhän tässä pärjätään itsenäisenä, kuten tämäkin laskelma osoittaa”. Aplodeja ja olalletaputuksia sillä väitteellä tietenkin saa.

Todennäköisempää on, että kulut kasvavat ainakin 3-4 prosenttia vuodessa. Pukkilalle se merkitsee 0,75 nostoa veroprosenttiin vuodesta 2009 eteenpäin, jolloin pääsemmekin kunniakkaaseen 21,75 % kunnallisveroprosenttiin vuonna 2012. Tai jos kulut sattuvat jatkamaan nousuaan samaan tahtiin kuin tähänkin asti, pitäisi meidän nostaa veroäyriä kaksi pykälää vuodessa, jolloin vuonna 2012 menisi jo reilu neljännes pukkilalaisen palkkapussista kunnan taskuun. Onneksi valtiovaltakin puuttuu peliin ennen sitä.

Jos prosenttilasku on vaikeaa, kerron esimerkin: Pari prosenttia enemmän kunnallisveroja vie omalta perheeltäni pois yhden kuukauden asumiskulujen ja asuntolainan hoitokulujen verran rahaa vuodessa. Kuntaliitoskeskustelun sävyistä päätellen äänekkäin osa pukkilalaisista on kuitenkin niin varakkaita, ettei tonni sinne tai tänne kummemmin hetkauta.

Itsenäisyydellä on hintansa. Se kannattaa mitata myös euroissa, vaikka se kieltämättä tuntuukin, kuin omaa mummoaan möisi.

Outi Ugas

Julkaistu Orimattilan Sanomien yleisönosastolla 6.11.2007

Julkisuudessa on hämmästelty värikkäin sanankääntein, miten hyvinvoiva Pukkila on yht’äkkiä pahassa taloudellisessa kriisissä ja valtuusto runnoo kuntaliitosta läpi hinnalla millä hyvänsä. Asiaa ei voisi vääristellymmin esittää.

Pukkilan talous ei ole vuonna 2007 kriisissä. Valtuuston tavoite on, että kriisiä ei tulekaan. Tulevien vuosien uhkaava taloudellinen ahdinko selvisi jo vuosi sitten - yllätyksenä asia ei ole tullut - minkä vuoksi tehtiin suunnitelma talouden tasapainoon saattamiseksi. Mikäli jatketaan nykyisellä kulutuksen, verotuksen ja investointien tasolla, kunta joutuu selvitystilaan viimeistään v. 2013, mahdollisesti jo vuonna 2010. Siihen ei pitkää aikaa ole, ja siksi pitää toimia nyt.

Laskelmat osoittavat, että Pukkila voi jatkaa itsenäisenä, mikäli veroprosentti nousee vähintään 20,5 %:iin, kiinteistöveroja ja maksuja nostetaan, nuorisosihteerin toimi lakkaa, kehittämis- ja elinkeinotoimen budjetista leikataan lähes puolet eli elinkeinoasiamiehen palkan verran pois, kirjaston toiminta supistetaan minimiin, kyläkoulut suljetaan ja kunnan investoinnit vedetään minimitason alle. Esim. kunnallistekniikkaa on turha toivoa uusille alueille, ja teiden kunnossapidon kanssa on vähän niin sun näin. Tässäkin laskelmassa on suuret riskit levitä käsiin: jos ja kun kulut nousevat yli 3 % vuodessa tai investointitasoa ei saada vedettyä toivottuun 200000 euroon / vuosi, ollaan pulassa.

Muun muassa pukkilalaisten yrittäjien esittämä huoli siitä, kuka tänne enää muuttaa, jos mitään ei kehitetä, on aiheellinen. Samaan aikaan koko kunnan hallinto olisi kahden virkamiehen harteilla - toivottavasti nämä kestävät myös jatkossa.

Riski kaikkien Pukkilan kylien näivettymiselle, mikäli kunta jatkaa itsenäisenä, on todellinen. Neuvottelut liitoksesta kannattaa käydä nyt, kun on, mistä neuvotella - jokaisen vuodenvaihteen jälkeen tilanne on heikompi.

Mäntsälän kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset tähän asti ovat Pukkilan asukkaiden kannalta hyvin rohkaisevia. En käsittele asiaa tässä sen enempää; neuvottelujen ajantasainen tilanne selviää kysymällä valtuutetuilta tai kunnanjohtajalta tai vaikka tutkimalla kokousmuistioita Pukkilan kunnan nettisivuilla.

Outi Ugas

Outi kävi hytisemässä aamupakkasissa maakuntaradion uutisten haastatelussa. Juttu kuultavissa Radio Itä-Uusimaan sivuilla.

Mäntsälä-lehti 22.10.2007 / Reijo Alanko

Pukkilassa on käynnistetty perusteellinen selvitystyö ja myös keskustelu kuntaliitoksesta, joka lienee kunnan tulevaisuus, halutaan sitä sitten tai ei. Vilkkaan keskustelun anti oli, että toisaalta palvelut tulee säilyttää, mutta millä eväillä. Kuntatalous kestää ehkä kymmenen vuotta ja sitten ollaan tosiasioiden edessä.

-Kunnan kolmen tappiollisen vuoden tilinpäätös merkitsee lain mukaan sitä, että kunta sen jälkeen pakkoliitetään, oli kunnanhallituksen puheenjohtaja Jussi Simolinnan yhteenveto keskustelun loppupuolella.

Pukkilan kuntaliitoskeskustelun oli järjestänyt Vihreä Verkko ry ja erityisesti Mäntsälän ja Pukkilan Vihreät. Keskustelun aloitti Susanna Salokannel Mäntsälästä ja puhetta johti Outi Ugas Pukkilasta.

Mitä palveluja liitoksen jälkeen?

Keskustelun keskeisimmät huolenaiheet liittyivät siihen, mitä palveluja kuntaliitoksen jälkeen saadaan ja miltä etäisyydeltä ne joudutaan hakemaan, jos kunnan omat nykyiset palvelut loppuvat. Päähuolenaiheita olivat sosiaali- ja terveyspalvelut ja kirjasto. Keskustelun aikana kävi ilmi, että pukkilalaiset saavat nyt olevan sosiaali- ja terveyspiirin palvelut edelleen, vaikka kuntaliitos tapahtuisikin Mäntsälän suuntaan.

-Pukkilan kunta on tehnyt perustetun ohjausryhmän toimesta selvitystyötä ja työtä tekee myös sektoriryhmä, jossa mm. sosiaali ja terveyspuoli selvitetään hyvinkin perusteellisesti, sanoi kunnanvaltuuston puheenjohtaja Erja Sihlman.

lähde: www.mantsalalehti.fi

PUKKILA | Kuten yleensä, pienellä on epäluuloja suurempaa kohtaan, näin myös Pukkilassa, jossa kunta käy parhaillaan neuvotteluja Mäntsälän kanssa mahdollisesta kuntaliitoksesta.

Sunnuntaina järjestetyssä avoimessa keskustelutilaisuudessa paikalle kokoontuneilta kuntalaisilta tuli päättäjille selkeää viestiä siitä, että pukkilalaiset eivät halua joutua Mäntsälän takamaaksi. Huoli siitä, että mahdollisessa kuntaliitoksessa yhdeksi Mäntsälän monista kylistä muuttuvassa Pukkilassa ei olisi enää omia palveluja, sai monet suhtautumaan kuntaliitokseen epäilevästi.

Mäntsälän ja Pukkilan vihreiden yhteisen Vihreä Verkko ry:n järjestämässä keskustelutilaisuudessa paikalla olleista valtuutetuista eivät kaikki suinkaan olleet vakuuttuneita siitä, etteikö Pukkila itsenäisenä tulevaisuudessa pärjäisi.

(lue lisää lehdestä)

Lähde: www.uusimaa.fi

Vihreä verkko ry järjesti sunnuntaina 21.10.2007 avoimen keskustelutilaisuuden Pukkilassa koskien tekeillä olevaa kuntaliitosselvitystä Mäntsälän ja Pukkilan välillä.

Keskustelun alussa Vihreän verkon puheenjohtaja, Mäntsälän vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja, Susanna Salokannel kertoi yleisesti kuntakentällä olevasta muutosilmapiiristä, joka on syntynyt kunnallisten palvelujen kehittämistarpeesta. Eläköitymisen on ennustettu johtavan työvoimapulaan, jos muutoksia ei tehdä nyt. Varautuminen, suuremmat palvelualueet ja isommat, vakavaraiset kunnat voivat tarjota parempaa palvelua ikääntyville kuntalaisille.

Pukkilan vihreän valtuustoryhmän jäsen Outi Ugas kertoi syistä, joiden takia Pukkilassa on päädytty selvittämään kuntaliitosta. Pukkilan talouden tunnusluvut osoittavat heikkenemistä ja itsenäisenä kuntana selviäminen on jatkossa yhä epätodennäköisempää. Vapaaehtoinen ja ajoissa tehty liitos on nähty paremmaksi kuin mahdollinen pakkoliitos. Ugas painotti, että tässä vaiheessa on tehty päätös kuntaliitoksen selvittämisestä. Varsinainen päätös kuntaliitoksesta syntyy tehtyjen selvitysten pohjalta myöhemmin.

Keskustelutilaisuuden tarkoituksena oli saada tietoa asioista, jotka kuntalaiset kokevat niin tärkeiksi, ettei niistä olla valmiita luopumaan. Lähipalvelut, kuten terveydenhoito, päivähoito ja kirjasto koettiin tärkeimpinä palveluina. Kuntalaisten äänen kuuleminen oli joillekin paikalla olleille erittäin tärkeä asia. Kansanäänestyksen ajankohdasta ei päästy yhteisymmärrykseen aikaisemmin valtuuston kokouksessa ja se herätti runsaasti keskustelua nytkin.

Tilaisuuden lopuksi Salokannel pyysi yleisöä kertomaan, mitä hyvää kuntaliitoksesta voisi Pukkilalle seurata. Kunnanhallituksen puheenjohtaja (kok.) Jussi Simolinna Pukkilasta totesi naurun saattelemana, että silloin ei ainakaan jouduta Porvooseen. Valtuutettu (kesk) Jukka Lehtimäki totesi, että matka palveluiden äärelle lyhenee niille pukkilalaisille, jotka asuvat muutenkin lähellä Mäntsälän rajaa. Pukkilan valtuuston puheenjohtaja Erja Sihlman kertoi, että isommalla väestöpohjalla Pukkilan palveluiden ylläpitäminen mahdollistuisi (koulut, terveyspalvelut, päiväkoti) ja Pukkilan hyvä kaavoitustilanne houkuttelisi mahdollisesti uusia muuttajia. Viemäri- ja vesiverkon rakentaminen kirkonkylälle, Torppiin ja mahdollisesti myös Kanteleelle olivat mahdollisia.

Vihreä verkko toivoo, että näitä kaikille avoimia keskustelutilaisuuksia järjestetään jatkossakin, jotta kuntalaiset saavat mahdollisimman ajantasaiset tiedot ja kuntaliitoksen ohjausryhmäläiset tietävät, mitä Pukkilan kuntalaiset haluavat mahdolliselta kuntaliitokselta.

- ”Heitämme pallon nyt muille puolueille, kuunnelkaa mitä kuntalaiset kertovat”, haastaa valtuutettu Outi Ugas.

Lisätietoja:
Susanna Salokannel, 045 6508202
Outi Ugas, 040 4114541
Alpo Jäppinen, 0400 939327

Avoin keskustelutilaisuus kaikille pukkilalaisille
sunnuntaina 21.10.2007 klo 14-16 Kohisevassa, Keskustie 19.

Pukkilassa tehdään nyt urakalla töitä, jotta kunnan tulevaisuus saadaan hyvälle pohjalle.
Tule kertomaan mielipiteesi ja keskustelemaan palveluista ja Pukkilasta! Vinkeistä,
evästyksestä ja ideoista on suuri apu juuri nyt, kun neuvotellaan mahdollisen
kuntaliitoksen sopimuksista ja valmistellaan ensi vuoden talousarviota.

Kaikkien puolueiden kannattajat ja valtuutetut, tervetuloa!

Tilaisuuden järjestää Vihreä verkko ry / Pukkilan ja Mäntsälän vihreät.