KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ TUUMASTA TOIMEEN
Vihreiden ryhmäpuheenvuoro 18.9.2006
TAUSTAA:
Aloitan tutulla litanialla – Mäntsälän kunnan talous täyttää tuota pikaa kriisitalouden tunnusmerkit. Meidän on reagoitava HETI, jotta voimme aloittaa negatiivisen kierteen muuttamisen positiiviseksi. Kun osavuosikatsauksessa tilinpäätösennuste näyttää negatiiviselta, meidän on osoitettava kuinka alijäämä katetaan suunnittelukaudella eli neljän vuoden aikana. Kouluverkon kaltaisia päätöksiä tulee tehdä myös muilla sektoreilla.
Valtio laittaa heikon talouden omaavat kunnat kovan paikan eteen. Me emme mm. saa tukea kyläkouluille kuten ennen. Tämä on valtakunnan politiikkaa, totinen paikka niille kaltaisilleni, jotka uskovat pienuuden paremmuuteen. Nyt etsitään säästöjä sijoittamalla suuriin kuntiin, suuriin sairaanhoitopiireihin ja kuntien väliseen yhteistyöhön. Taustalla on mm. suurten ikäluokkien eläköityminen – on keksittävä tekijät töille ja rahoitus eläkkeille. Suuri kunta-alan muutos on tarpeellinen.
Kunta- ja palvelurakenneuudistus
Sisäministeriön sivuilla lukee kuulusta Paras-hankkeesta seuraavaa: ”Hankkeen tavoitteena on se, että nykyisin kuntien vastuulla olevat palvelut saavat riittävän vahvan rakenteellisen ja taloudellisen perustan niiden järjestämisen ja tuottamisen turvaamiseksi tulevaisuudessa. Samanaikaisesti palveluiden laatu ja vaikuttavuus, saavutettavuus ja tehokkuus sekä teknologinen kehittäminen otetaan huomioon.” Hanke ei siis ole kuntalaisten kiusaksi, vaan tulevaisuutta ajatellen oikea tapa valmistautua tuleviin haasteisiin.
Mäntsälän kouluverkkoselvitys on johtanut aiheelliseen ja syvälliseen keskusteluun siitä, miten arvot ja talous kohtaavat kuntalaisten arjessa. Sisäisten vuokrien kautta tiedämme, että valitettavan iso osa koulujen menoista on kiinteistöön, ei opetukseen liittyviä kuluja. Jos näissä säästämme, saamme enemmän rahaa mm. koulukirjoihin, joiden kierrättämisestä olemme jo tehneet lähes taidetta. – Ei kierrättämisessä mitään vikaa ole, mutta opetussuunnitelmien muuttuessa pitää pystyä hankkimaan ajan tasalla olevat uudet kirjatkin.
Me asumme muuttovoittokunnassa, jossa erityisesti lasten ja koululaisten määrä lisääntyy suhteellisesti eniten. Kunnalla ei ole varaa korjata kaikkia rakennuksia, etenkään koska niiden korjaamiseen ei ole käytetty, eikä ole voitu käyttää riittävästi rahaa, ongelmien ollessa pieniä. Tämä on ollut myös poliittinen päätös. Joka tapauksessa joudumme investoimaan eli laittamaan rahaa koulurakennusten seiniin. Eikö siis olisi kannattavaa saman tien ryhtyä uudistamaan kouluverkkoa sellaiseksi, että se on mahdollisimman toimiva? Koululaiset tuskin ovat pahoillaan jos saavat kohtuullisen kokoisen koulun toimivine ja erityisesti LAINMUKAISINE tiloineen. 200 oppilaan koulu, kuten Hepola, on silti pikkukoulu valtakunnallisessa vertailussa.
On totta, että tutkimusten mukaan oppiminen on yhtä hyvää tai huonoa isoissa ja pienissä kouluissa. On totta, että koulumatkat ovat aina pitkiä toisille ja lyhyitä toisille. Aina joudutaan kuljettamaan lapsia – se johtuu kuntamme pinta-alasta.
Kouluverkkoselvityksen pohjalta kunnanhallitus on tuonut eteemme esityksen, joka mielestäni on kohtuullinen, muttei sitä, mitä itse odotin. Toivoin, että voisimme vihdoin tehdä päätöksen siitä, mikä koulu rakennetaan ensimmäiseksi. Etelä-Mäntsälän oppilaspaikkatilanne on akuutti, sinne tarvitaan lisää koulutilaa. Pohjoisen pikkukoulut ovat idyllisiä, mutta kaikkia ei ole varaa säilyttää. Olen kuitenkin monipuolisten kouluvaihtoehtojen kannalla.
Koulurakennukset eivät ole kylähengen elinehto. Se elinehto on kyläläisissä. Aktiivisuus ei synny seinistä, vaan ihmisistä. Isommissa koulurakennuksissa voi jopa olla mukavampi harrastaa, ei se ainakaan harrastamisen laatua huononna.
Palaan kuntatalouteen: rahaa on kunnan kirstussa vuosittain tietty määrä. Sillä pitää hoitaa ensisijaisesti lakisääteiset palvelut ja tällä menokehityksellä meillä alkaa olla todellisia ongelmia niiden hoitamisessa. Meidän on löydettävä säästöjä tai edes koetettava osoittaa, että me uskottavasti panostamme tulevaisuuteen, jotta toiminnot saadaan järkeistettyä ja pysymme kaidalla tiellä voiden turvata kaikille kuntalaisille heille kuuluvat peruspalvelut.
Pidän Anna Helinin esittämää kompromissia kouluverkosta hyvänä, sillä jos olen ymmärtänyt tämän esityksen oikein, sen mukaan elettynä kyläkouluja yhdistetään vasta kun ensin on rakennettu Hepolaan lisätilaa, Nummisten koulutilatarve on täytetty ja aseman seudun koulu on valmis. Sinä aikana kun kaikki muu on tehty, näemme millaiset vaikutukset Mäntsälän kasvulla on kouluverkolle ja tiedämme millaista koulua tai kouluja Mäntsälässä todella tarvitaan.
