VIHREÄ VERKKO

Kunnan taloutta ohjataan teoin / Mäntsälän Uutiset 19.11.2009

Viimeisimmässä valtuuston kokouksessa päätettiin korottaa kunnan tuloveroprosenttia maltillisesti. Valtuustossa puhuttiin paljon aiheesta ja tehty päätös oli hyvin perusteltu. Ei varmasti jäänyt kenellekään epäselväksi, että huoli kunnan velkaantumisesta ja kuntalaisten saamista palveluista on suuri.

Kuntalaisten kannalta toimivat ja laadukkaat palvelut ovat olennainen ja näkyvin osa kunnan toimintaa. Verot ovat suurin tulonlähde kunnassa ja siten  merkittävin keino rahoittaa kaikille kuntalaisille tarkoitettuja palveluita.

Monissa puheenvuoroissa toivottiin rakenteellisten muutosten tuovan apua kuntatalouteen. Mitkä ovat ne rakenteelliset muutokset, jotka tuovat avun tämän laman aikana?

Valtuustolle on tuotu päätettäväksi kovin vähän konkreettisia esityksiä koskien palveluiden tehostamista, palveluverkon karsintaa tai muita rakenteelliseksi muutokseksi luonnehdittuja asioita. Ja kun niitä on tuotu, on päätöksiä ollut todella vaikea tehdä, esimerkkinä kouluverkko.

”Rakenteelliset muutokset” eivät tarkoita seinien purkamista, vaan Mäntsälässä esimerkiksi palveluiden keskittämistä isompiin yksiköihin, joissa osaaminen ja yhteistyö luovat kaivattua laatua ja euromääräistä säästöä. Kääntöpuolena etäisyydet palveluihin saattavat kasvaa.

Kunnallisen työn ulkoistaminen tarkoittaa aina myös kyseisen työn alistamista markkinavoimien vaatimuksille. Asia ei ole huono, jos työn tarjoaja kykenee tuottamaan laadukasta ja edullista palvelua. Kunnalla on tässäkin tärkeä rooli ostetun työn laaduntarkkailijana. Kauniiden puheiden lisäksi tarvitaan tekoja: yksityiskohtaisia esityksiä ja päätöksiä.

Rakenteelliset muutokset eivät tapahdu itsestään saati vahingossa, pelkät puheet eivät riitä.

Susanna Salokannel
Marika Puro

Vihreiden valtuustoryhmä

Pukkilan ehdokkaista tehtyjä juttuja ja ehdokkaiden mielipidekirjoituksia vaalien aikaan paikallislehdistössä:

Ene Keis ja Nicola Ugas ( Orimattialn Sanomat 10.10.)

Vihreillä on rohkeutta! (OS mielipide 14.10.)

Nicola Ugas on poliittisen uransa alussa: Pukkila voisi ottaa mallia Fiskarsista (Orimattilan aluelehti 23.10.)

Yksi vaippa kerrallaan (OS mielipide 23.10. / Ugas)

Vihreät vastaavat (Eino Vappulalle) (OS 24.10)

Petri Sipiläinen otti Orimattilan sanomissa (10.10.) raikkaan provosoivalla tyylillä kantaa Pukkilan vaaleihin, luki parille puolueelle madonluvut ja julisti hyvissä ajoin Kepulle kirkkaan voiton tulevissa kuntavaaleissa.

Juttu antoi turhan vaatimattoman kuvan vihreiden ehdokasmäärän noususta - kasvua on samat 50% kuin kepullakin! Neljästä kuuteen.

Vihreiden politiikassa, myös Pukkilassa, ovat demokratia ja kansalaisten osallistuminen ydinarvoja. Vaan mikä se sellainen kansalaisyhteiskunta on, jossa kansalaiset voivat vaikuttaa asioihin vain kansanäänestysten ja vaalien kautta? Vaikutusmahdollisuuksia ja -tapoja on vaikka kuinka, kunhan valtuutetuilla on rohkeutta ja kykyä niitä käyttää.

Olemme olleet aiemminkin aloitteellisia (mm. Mäntsälä-yhteistyöstä 10/2005 ja “uraanikaavasta” 1/2007) ja nostaneet asioita keskusteluun kun muut vielä jaarittelevat menneistä. Sanotaankin, että Vihreät eivät ole oikealla eivätkä vasemmalla, vaan edellä. Tämä pätee myös Pukkilassa:

Ponsi, jonka valtuusto vuosi sitten hyväksyi ja josta koko kuntaliitosasia sai alkunsa, tuli vihreiltä. Aloitteestamme alkunsa saanut kansalaiskeskustelu on vertaansa vailla Pukkilan historiassa. Nukkuvien puoluekin taisi herätä.

Ja asian edettyä sopimusneuvotteluun asti Vihreät järjestivät kiireesti yleisötilaisuuden, jossa erityisesti liitoksen vastustajat pääsivät ääneen sekä keräämään allekirjoituksia adressiinsa, pääsivätpä sillä lehteenkin saman tien. Ja heti tilaisuuden jälkeen teimme kunnanhallitukselle aloitteen mielipidekyselyn järjestämisestä.

Hylättyyn liittymissopimukseen tuli vihreiden aloitteesta mukaan mm. julkisen liikenteen tuki 3 vuodelle, ilman euromääräistä ylärajaa. Koululla pidetyn keskustelutilaisuuden palautteen vein minä ainoana pukkilalaisena mukaan neuvotteluihin, ja muutokset myös hyväksyttiin sopimukseen. Kritiikin pukeminen rakentaviksi aloitteiksi ei ollut kovin helppoa, kun suurin puolue Keskusta keskittyi vain vaalikampanjoint… - anteeksi - Pukkilan itsenäisyyden puolustamiseen.

Vihreiden ärhäkkä toiminta ja aikaansaannokset Pukkilassa osoittavat, ettei tarvitse olla määräenemmistössä voidakseen vaikuttaa asioihin. Valtuustoryhmän koko ei ratkaise, vaan se mitä siellä tehdään. Puolue ei - iso eikä pieni - joudu kunnassa “oppositioon”, ellei itse sinne vetäydy.

Outi Ugas
valtuutettu, ehdokas
Vihreät, Pukkila

Luimme häkeltyneinä Helsingin Sanomista 20.8. Suomen tasavallan presidentin, Tarja Halosen (SDP) ehdotuksen siitä, että lauantai olisi koululaisille pakollinen koulupäivä. Halosen mukaan lauantaina olisi sopiva päivä harrastaa koulussa taideaineita, tosin pakollisena. Miksi pitäisi palata kuusipäiväiseen kouluviikkoon, kun siitä luovuttiin jo vuonna 1971? Mistä kunnilla löytyisi rahaa taideaineiden opettajien palkkaamiseen lauantaipäiville, kun sitä ei ole tähänkään päivään mennessä löytynyt arkikoulupäivien lomaan? Miksi lapset tulisi pakottaa harrastamaan ylimääräisenä koulupäivänä esimerkiksi sellaisia taideaineita, joihin he koulun ulkopuolellakaan eivät hakeutuisi?

Halosen ehdottamassa mallissa jäisi vielä nykyistäkin vähemmän tilaa ja aikaa lapsen luovalle ajattelulle, vapaalle leikille ja perheen kanssa oleilulle. Kuusipäiväinen kouluviikko sulkisi perheiltä pois mahdollisuuden yhteisen ajan viettoon esimerkiksi viikonloppumökkeilyn muodossa. Miten tällöin voidaan puhua vanhempien kasvatusvastuusta, jos lapset ja vanhemmat kohtaavat toisensa vain kerran viikossa aamusta iltaan? Lapset ja nuoret tarvitsevat kehittyäkseen myös lepoa. Yksi vapaapäivä ei riitä vastapainoksi uusien asioiden oppimiselle ja kotitehtäville. Oppimisen tulee olla mukavaa, mutta siitä tulee pakkopullaa, jos lapsilta riistetään vähäinenkin vapaa-aika. Pakollinen taidelajin opiskelu lauantaisin ei tue lasten ja nuorten henkistä kehitystä.

Kyse on myös yksilönvapaudesta. Jokaisella lapsella tulee olla oikeus itse valita se harrastus, joka tuottaa hänelle iloa. Lapsilla tulee myös olla oikeus harrastamatta mitään, sillä kaikki perheet eivät jaksa eivätkä halua harrastaa viikonloppuna mitään ihmeellisempää. Kulttuurin ja kasvatuksen ammattilaisina emme missään nimessä vastusta taideaineiden lisäämistä peruskouluihin ja lukioon, mutta niitä voidaan opettaa arkisinkin. Vuosikausia ovat monet eri taidelajien pedagogit peräänkuuluttaneet taideaineiden lisäämistä varsin teoriapohjaiseen kouluopetukseen. Taideaineet tulee joko integroida luonnollisena osana opetussuunnitelmaan tai harrastamisen tulee olla vapaa-ehtoista. Koulun taideaineet ja taideharrastukset voivat myös tukea toisiaan.

Halonen on siinä mielessä oikeilla jäljillä, että hän on (vasta nyt) huomannut taideaineiden vajeen peruskoulussa. Jos kouluissa olisi mahdollista valita musiikkia, kuvaamataitoa, teatteri-ilmaisua, käsitöitä ja tanssia, niin varmasti jokainen lapsi ja nuori löytäisi sen taidelajin, joka häntä kiinnostaa eniten. Jos todellakin kuusipäiväinen viikko toteutuisi, vähimmäisvaatimuksena olisi, että taideaineita opettavat olisivat nimenomaisen taidelajin ammattilaisia. Koska koulut eivät ole pystyneet rahapulan vuoksi panostamaan taideaineisiin, monissa kunnissa muut tahot ovat hoitaneet sen ansiokkaasti. Mäntsälän kansalaisopisto ja Mäntsälän musiikkiopisto ovat panostaneet kiitettävästi lasten ja nuorten taideaineiden opiskeluun. Samassa yhteydessä voisi mainita myös lukuisien eri urheiluseurojen sekä Mäntsälän Voimistelijoiden panoksen lasten ja nuorten kanssa tehtävään työhön.

Taideaineet ovat lasten ja nuorten luovuutta kehittävää ja kasvattavaa toimintaa. Niistä ei saa tehdä vastenmielisiä vain siitä syystä, että niiden opiskelemisen ajankohta on väärä. Se olisi sääli, sillä hyvin toteutettuina taiteen harrastaminen tukee ihmisen henkistä kehitystä ja maailmankuvan muodostumista.

Marika Puro, Mia Pätsi ja Susanna Salokannel
Mäntsälä

Eilen Mäntsälän valtuustossa käsiteltiin vain muutama päätöspykälä. Pääasiana illan kestäneessä kokouksessa olivat Kuuma-hankkeet. Ensimmäistä kertaa niistä saatiin varsin nopea, kattava ja ydinasioihin keskittyvä katsaus. 11 esitystä, joista jokainen kesti noin 5 minuuttia. Onneksi oli läppäri mukana, että sain tehtyä muistiinpanot suoraan eteenpäin jaettaviksi.

Uusin uutinen minulle oli Keski-Uudenmaan Ympäristökeskuksen perustaminen. No, olisihan siitä varmasti ollut tietoa saatavilla netistäkin aiemmin, mutta joskus pitää olla paikalla kuulemassa, jotta ymmärtää kuinka suuresta asiasta oikein on kyse. Ympäristötoimen keskittyminen Tuusulaan tarkoittaa resurssien uudelleen kohdistamista ja meille luottamushenkilöille nimenomaan yhden ympäristölautakunnan perustamista osallistuvien kuntien toimesta. Eli Mäntsälän oma ympäristölautakunta lakkautetaan ja perustetaan ylikunnallinen lautakunta. Miten työ hoituu käytännössä, on ihan hyvä kysymys…

[Lisää aiheesta tästä linkistä]

Pukkilan ja Mäntsälän kuntaliitos kaatui maanantaina 17. joulukuuta äänin 9-8. Liitosta vastaan äänesti koko keskustaryhmä sekä yksi demari. Vihreä valtuustoryhmä jätti asiasta eriävän mielipiteen seuraavin perusteluin:

Valtuuston kokous 17.12.2007 klo 19
Asiakohta 40 §: Mäntsälä - Pukkila -kuntaliitos

Jätimme valtuuston tekemästä kuntaliitoksen hylkäyspäätöksestä eriävän mielipiteen. Perusteluina mielipiteellemme esitämme seuraavaa:

1. Pukkilan kunta ei täytä kuntalain ja kuntajakolain antamaa määritelmää itsenäisestä kunnasta erityisesti seuraavien lakien kohtien osalta:

Kuntajakolaki 1§ alku:

Asukkaiden itsehallintoa ja yleistä hallintoa varten Suomi on jaettuna kuntiin.

Kuntajakoa kehitetään 1 momentissa mainittujen tarkoitusten edellyttämällä sekä kuntien alueellista eheyttä ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta edistävällä tavalla.

Pukkilan kunta on niin pienen väestöpohjan varassa, että aluetta on erittäin vaikea kehittää eheästi ja yhdyskuntarakenteen toimivuutta tukevalla tavalla. Tämä kehittäminen vaatisi mm. panostusta yhdyskuntarakennetta tiivistäviin investointeihin (kirkonkylän ja kylien tiivistäminen) sekä junarataan ja asukkaiden luonnollisiin asiointisuuntiin perustuvaa julkisen liikenteen kehittämistä. Nämä molemmat tavoitteet oli huomioitu nyt hylätyssä liitossopimuksessa.

Kuntajakolaki 1§, 2. momentti jatkuu:

Kunnan tulee muodostua työssäkäyntialueesta tai muusta sellaisesta toiminnallisesta kokonaisuudesta, jolla on taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta.

Kunnalla ei ole kestäviä taloudellisia ja henkilöstövoimavaroihin perustuvia edellytyksiä vastata palveluiden järjestämisestä tai niiden rahoituksesta.

Kuntalaki 1§, 3. momentti:

Kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä alueellaan.

Itsenäisenä, noin 2000 asukkaan kuntana Pukkilalla on erittäin heikot edellytykset edistää asukkaidensa hyvinvointia. Pelkkien lakisääteisten palvelujen turvaaminenkin on rahoituksellisesti hataralla pohjalla.

Kestävän kehityksen edistäminen ja eheän yhdyskuntarakenteen kehittäminen, mikä vaatii pitkän tähtäimen suunnittelua ja päätöksentekoa, on entistä heikommalla pohjalla tulevien vuosien taloudellisessa tilanteessa.

Kuntalaisten hyvinvointiin voidaan katsoa kuuluvan myös todellinen mahdollisuus vaikuttaa omiin asioihinsa. Itsenäisessä Pukkilassa tämä mahdollisuus on lähinnä muodollinen, sillä enemmistö kuntalaisia koskevista päätöksistä tehdään muualla (kuten lakisääteiset palvelut, sote-piiri) ja tulokertymästä suurin osa menee näiden palveluiden rahoitukseen.

2. Kuntaliitos Mäntsälän kanssa olisi täyttänyt kaikki kuntajaon muutoksen edellytykset ja neuvoteltu sopimus oli Pukkilalle huomattavan edullinen.

Kuntajakolaissa todetaan, että “kuntajakoa voidaan muuttaa, jos muutos:

1) edistää palvelujen järjestämistä alueen asukkaille;
2) parantaa alueen asukkaiden elinolosuhteita;
3) parantaa alueen elinkeinojen toimintamahdollisuuksia; tai
4) edistää kuntien toimintakykyä ja toiminnan taloudellisuutta.”

Hylkäämällä neuvotellun liitossopimuksen valtuusto hylkäsi samalla mahdollisuuden varmistaa pukkilalaisten palvelujen säilyminen seuraavien neljän vuoden ajan, koko kuntakentän kannalta kaikkein krittisimmän jakson, toivotulla tasolla. Investointipanos, joka sopimuksesta olisi Pukkilan alueelle kohdistunut, oli merkittävä ja valtuuston päätös on kuntalaisten edun vastainen tältäkin osin.

3. Kuntalaisten itsehallinnon toteutuminen 2000 asukkaan kunnassa on tulkinnanvaraista, sillä enemmistö kuntalaisia koskevista päätöksistä tehdään muualla kuin oman kunnan valtuustossa. Päätöksenteon etääntyminen, eli tässä tapauksessa tahallinen etäännyttäminen, kuntalaisista on demokratian hengen, kuntalaisten itsehallinnon sekä valtion yleisen kuntapolitiikan vastaista.

4. Henkilöstön asemaa ei otettu huomioon päätöstä tehtäessä. Kunnan ohut organisaatio asettaa erityisesti johtavat virkamiehet kohtuuttomaan vastuuseen, ja samoin on teknisen toimen henkilöstön kanssa, jolta puuttuu riittävät investointimäärärahat, joilla kunnan infrastruktuuri voidaan pitää turvallisella tasolla.

5. Talouden ennusteiden valossa kunnalla ei ole edellytyksiä selvitä itsenäisenä kuin muutama vuosi, mikäli yritetään säilyttää edes osa tähänastisesta palvelutasosta. Kunta on velkakierteessä ja ylivelkaantumisen riski on ilmeinen. Liitospäätöksen lykkääminen tässä tilanteessa luo vaikutelman, että valtuusto vain haluaa siirtää ikävät päätökset vielä seuraavien vaalien yli. Talouden tasapainottamissuunnitelman säästötkään eivät riitä korjaamaan tulevien vuosien tappioita.

6.Kunnalla ei ole itsenäisenä mitään realistisia mahdollisuuksia saavuttaa niitä tavoitteita, jotka valtuusto on kunnalle määritellyt kuntastrategiassa. Näiden tavoitteiden hylkääminen syö koko kunnan organisaation uskottavuutta.

Pukkilassa 17.12.2007

Vihreiden valtuustoryhmä

Alpo Jäppinen, Outi Ugas

(Vastine Uusimaa-lehdessä 28.11. julkaistuihin mielipidekirjoituksiin, julkaistu lehdessä 30.11.2007)

Pukkilan ja Mäntsälän kuntaliitoksen vastustajat syyttävät liitoksen kannattajia huijauksesta ja valehtelusta. Ensimmäisen kauden valtuutettuna olen järkyttynyt ja huvittunutkin tavasta, jolla liitoksen vastustajat asiaa käsittelevät. Yksityisesti olen saanut kuulla epäilyjä lahjusten vastaanotosta Mäntsälän kunnalta, ja samoin on oikeuteni päätöksentekoon kyseenalaistettu, sillä olen maksanut veroja Pukkilaan vasta seitsemän vuotta. Helppo on niiden huitoa, jotka eivät ole vastuussa mistään.

Elisa Kissa suomii Pukkilan kirjastoa koskevia päätöksiä. Yhdistymisasiakirjat, joiden luonnokset jaettiin Pukkilassa joka kotiin, on viimeistelty neuvottelussa tiistaina 27.11, ja tarkennuksia tuli lähinnä kirjastoasiaan ja elinkeinopalvelujen järjestämiseen, kiitos aktiivisen kuntalaispalautteen. Virheellisesti muistamani kirjastotoimen säästötavoite oikaistiin välittömästi Pukkilan tiedotustilaisuudessa.

Kirjasto säilyy Pukkilassa, mutta kirjaston sijoitusta pitkällä tähtäimellä mietitään, kannattaako sen olla omassa kiinteistössään vai esim. Hyvinvointikeskus Onnin yhteydessä. Kirjastoauton uusimisella ei ole mitään tekemistä Pukkilan kirjaston olemassaolon kanssa - sitä varten haetaan valtionosuudet erikseen. Kuntaliitos ei ainakaan huononna Pukkilan kirjastopalveluja, verrattuna itsenäiseen Pukkilaan tulevaisuudessa.

Matti Pirhosen katkeransävyinen kuvaus suuresta huijauksesta horjahtelee omien perustelujensa hetteikössä. Lait ja säädökset ovat muuttuneet, ikärakenne muuttuu, ja kyllä se kaikki koskettaa Pukkilaakin. Nyt meille tarjotaan porkkanaa vapaaehtoisen liitoksen kannustimena - muutaman vuoden päästä tulee sitten keppiä. Tosin moni pukkilalainen, valitettavasti osa valtuutetuistakin, on ilmoittanut ottavansa mielummin keppiä.

Asiat on saatu neuvotteluissa selvitettyä hyvin, sen totesivat kaikki Pukkilan neuvottelijat. Koko ensi vuosi on aikaa viilata yksityiskohtia. Aikalisän ottaminen nyt merkitsisi pakkoliitospäätöksen odottelua, sillä Mäntsälän valtuutetuilta tuli selkeä viesti, että hanke haudataan kokonaan, mikäli liitospäätöstä ei synny 17. joulukuuta.

Mäntsälän väkimäärä kasvaa ja kunta joutuu investoimaan reippaasti. Velkataso suhteessa maksukykyyn on kuitenkin kohtuullinen, kun taas itseäinen Pukkila ylivelkaantuu, vaikka ei tee edes välttämättömiä investointeja. Mäntsälän realisoitavissa oleva omaisuus kattaa kutakuinkin kunnan velat - kenelle Pukkila voisi myydä Kymenlaakson sähkön osakkeensa? Myydään heti, jos se on mahdollista!

Pirhonen laskee, että pukkilalaisten osuus porkkanarahoista on n. 570000 euroa - ja näinhän se olisikin, jos summa jaetaan pääluvun mukaan. Laskelmia tarkemmin tutkiessa huomaa, että sopimukseen neuvoteltu todellinen luku on jossain puolentoista - kahden miljoonan paikkeilla, ei kovin huono diili pukkilalaisille. Liitos toisi reilun alennuksen myös pukkilalaisten kirkollisveroon.

Elisa Kissa kysyy, mistä meille on valehdeltu. Keksin vain yhden asian:

Joka kotiin Pukkilassa toimitetusta kuntaliitoksen tausta-aineistosta löytyy laskelma otsikolla “Pukkila - ennuste vuoteen 2016″, ja siitä sulkuihin merkittynä rivi “Toimintakulujen nousu”. Vuosivälille 2009-2011 on arvioitu toimintakulujen nousuksi noin 1,7 % vuodessa. Kuka oikeasti uskoo tähän? Todenmukaisempi taso on vähintään 3-4 %, todennäköisesti sitäkin enemmän, kun pitää mielessä vaikka kuntasektorin ja hoitoalan tuoreet palkankorotukset. Yhden prosentin nosto kunnallisveroon tuo noin 200 000 euroa lisää Pukkilan kassaan. Tähän asti Pukkilassa ovat toimintakulut kasvaneet keskimäärin 6,6 % vuodessa, minkä jatkuminen johtaisi hulppeaan 25 % kunnallisveroon vuonna 2012.

Esimerkkinä voin kertoa, että pari prosenttia enemmän kunnallisveroja vie omalta perheeltäni pois yhden kuukauden asumiskulujen ja asuntolainan hoitokulujen verran rahaa vuodessa. Kuntaliitoskeskustelun sävyistä päätellen kovaäänisin osa pukkilalaisista on kuitenkin niin varakkaita, ettei tonni sinne tai tänne kummemmin hetkauta. Eipä niistä pääomatuloista ole ennenkään kunnallisveroja maksettu.

Jos vähänkin tutkii faktoja ja lukee lakia, huomaa ettei paksumpaa valetta voi keksiä kuin se, että “mikäs hätä meillä on, ihan hyvinhän tässä pärjätään itsenäisenä”.

Siinä se on se suurin huijaus, täydestä menee kuin väärä raha.

Outi Ugas
valtuutettu, vihreät
Pukkila

(Vastine, julkaistu Orimattilan Sanomien yleisönosastolla 27.11.2007)
Elisa Kissa on nostanut Pukkilan kirjastoasiat esiin keskustelussa Pukkilan talouden tasapainotussuunnitelmasta ja kuntaliitoksesta. (viimeksi OS 23.11.) Haluan tarkentaa muutamaa seikkaa.

Talouden tasapainotussuunnitelmaan sisältyy päätös kirjastosihteerin palvelujen ostamisesta, sillä tehtävä vaatii erityisen pätevyyden. Tämän vuoksi kirjastotoimen järjestelystä tavoiteltu säästä on 50 % kirjastosihteerin kuluista, 20 000 euroa. Ulkoa muistamani virheellinen lukema (40 000 euroa), johon tämä ostopalvelun kulu ei sisältynyt, oikaistiin onneksi jo tiedotustilaisuudessa.

Kuntaliitosneuvotteluissa kaikki pukkilan luottamushenkilöt ovat olleet tiukassa rintamassa Pukkilan omaa kirjastoa puolustamassa. Yhteisymmärrys kirjaston säilymisestä Pukkilassa on saatu myös Mäntsälän päättäjien kanssa, mutta palvelurakenteiden yhteensovittamissuunnitelman kirjauksia lie syytä vielä tarkentaa, jotta kirjastoasia ei nouse uudeksi kynnyskysymykseksi.

Mikäli kuntaliitos toteutuu, on kunnassa oma, asiantunteva henkilökunta vastaamassa kirjastopalveluista. Lisähyötynä on mahdollista saada kirjastoauto palvelemaan Pukkilan muita kyliä.

Kissa kysyy, mistä pukkilalaisille on valehdeltu. Keksin vain yhden asian:

Joka kotiin toimitetusta kuntaliitoksen tausta-aineistosta löytyy laskelma otsikolla “Pukkila - ennuste vuoteen 2016″, ja siitä sulkuihin merkitty rivi “Toimintakulujen nousu”. Vuosivälille 2009-2011 on arvioitu toimintakulujen nousuksi noin 1,7 % vuodessa.

Jo pelkät kuntasektorin palkankorotukset nostavat kuluja enemmän, minkä lisäksi terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kulujen nousu - josta me emme itse edes päätä - lie jotain ihan muuta tasoa kuin vajaat kaksi prosenttia vuodessa. Ja kun vielä tiedetään, että tähän asti Pukkilassa ovat toimintakulut kasvaneet keskimäärin 6,6 % vuodessa, ei voi paksumpaa valetta keksiä, kuin se, että “ihan hyvinhän tässä pärjätään itsenäisenä, kuten tämäkin laskelma osoittaa”. Aplodeja ja olalletaputuksia sillä väitteellä tietenkin saa.

Todennäköisempää on, että kulut kasvavat ainakin 3-4 prosenttia vuodessa. Pukkilalle se merkitsee 0,75 nostoa veroprosenttiin vuodesta 2009 eteenpäin, jolloin pääsemmekin kunniakkaaseen 21,75 % kunnallisveroprosenttiin vuonna 2012. Tai jos kulut sattuvat jatkamaan nousuaan samaan tahtiin kuin tähänkin asti, pitäisi meidän nostaa veroäyriä kaksi pykälää vuodessa, jolloin vuonna 2012 menisi jo reilu neljännes pukkilalaisen palkkapussista kunnan taskuun. Onneksi valtiovaltakin puuttuu peliin ennen sitä.

Jos prosenttilasku on vaikeaa, kerron esimerkin: Pari prosenttia enemmän kunnallisveroja vie omalta perheeltäni pois yhden kuukauden asumiskulujen ja asuntolainan hoitokulujen verran rahaa vuodessa. Kuntaliitoskeskustelun sävyistä päätellen äänekkäin osa pukkilalaisista on kuitenkin niin varakkaita, ettei tonni sinne tai tänne kummemmin hetkauta.

Itsenäisyydellä on hintansa. Se kannattaa mitata myös euroissa, vaikka se kieltämättä tuntuukin, kuin omaa mummoaan möisi.

Outi Ugas

Julkaistu Orimattilan Sanomien yleisönosastolla 6.11.2007

Julkisuudessa on hämmästelty värikkäin sanankääntein, miten hyvinvoiva Pukkila on yht’äkkiä pahassa taloudellisessa kriisissä ja valtuusto runnoo kuntaliitosta läpi hinnalla millä hyvänsä. Asiaa ei voisi vääristellymmin esittää.

Pukkilan talous ei ole vuonna 2007 kriisissä. Valtuuston tavoite on, että kriisiä ei tulekaan. Tulevien vuosien uhkaava taloudellinen ahdinko selvisi jo vuosi sitten - yllätyksenä asia ei ole tullut - minkä vuoksi tehtiin suunnitelma talouden tasapainoon saattamiseksi. Mikäli jatketaan nykyisellä kulutuksen, verotuksen ja investointien tasolla, kunta joutuu selvitystilaan viimeistään v. 2013, mahdollisesti jo vuonna 2010. Siihen ei pitkää aikaa ole, ja siksi pitää toimia nyt.

Laskelmat osoittavat, että Pukkila voi jatkaa itsenäisenä, mikäli veroprosentti nousee vähintään 20,5 %:iin, kiinteistöveroja ja maksuja nostetaan, nuorisosihteerin toimi lakkaa, kehittämis- ja elinkeinotoimen budjetista leikataan lähes puolet eli elinkeinoasiamiehen palkan verran pois, kirjaston toiminta supistetaan minimiin, kyläkoulut suljetaan ja kunnan investoinnit vedetään minimitason alle. Esim. kunnallistekniikkaa on turha toivoa uusille alueille, ja teiden kunnossapidon kanssa on vähän niin sun näin. Tässäkin laskelmassa on suuret riskit levitä käsiin: jos ja kun kulut nousevat yli 3 % vuodessa tai investointitasoa ei saada vedettyä toivottuun 200000 euroon / vuosi, ollaan pulassa.

Muun muassa pukkilalaisten yrittäjien esittämä huoli siitä, kuka tänne enää muuttaa, jos mitään ei kehitetä, on aiheellinen. Samaan aikaan koko kunnan hallinto olisi kahden virkamiehen harteilla - toivottavasti nämä kestävät myös jatkossa.

Riski kaikkien Pukkilan kylien näivettymiselle, mikäli kunta jatkaa itsenäisenä, on todellinen. Neuvottelut liitoksesta kannattaa käydä nyt, kun on, mistä neuvotella - jokaisen vuodenvaihteen jälkeen tilanne on heikompi.

Mäntsälän kanssa käytyjen neuvottelujen tulokset tähän asti ovat Pukkilan asukkaiden kannalta hyvin rohkaisevia. En käsittele asiaa tässä sen enempää; neuvottelujen ajantasainen tilanne selviää kysymällä valtuutetuilta tai kunnanjohtajalta tai vaikka tutkimalla kokousmuistioita Pukkilan kunnan nettisivuilla.

Outi Ugas