URAANIKAIVOS EI TUE KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ
Ajankohtaista – Kannanotot – 2. helmikuuta 2007
Vihreän verkon hallitus 6.2.2006:
URAANIKAIVOS EI TUE KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ
Itä-Uudellemaalle suunniteltu kaivos on riskitekijä monessa mielessä.
Vihreän verkon hallitus on huolissaan kotiseudulle haetun valtausvarauksen vuoksi. Askolan ja Pukkilan kunnat ovat osa hyvin vanhaa itä-uusimaalaista kulttuuriseutua. Askolan seudulla ovat asuneet ensimmäiset suomalaiset välittömästi jääkauden loputtua, eikä uraanikaivos sovi paikalliseen infrastruktuuriin. Eikä pidä unohtaa uraanikaivauksen riskejä, joita maailmalla ei ole pystytty aukottomasti eliminoimaan.
Sen lisäksi, että uraanikaivos on riskitekijä ympäristönsuojelullisessa mielessä, on se riski myös asenteiden tasolla. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joilla on runsaasti tietoa ja taitoa keskittyä tutkimaan uusiutuvien energiamuotojen parempaa hyödyntämistä. Sen sijaan annamme muille maille mahdollisuuden päästä tässä tutkimuksessa edelle samalla kun meillä keskitytään ydinvoiman käyttöön. Uraani ei ole uusiutuva energian lähde, sekin loppuu aikanaan. Kylmän ilmaston maana Suomi kipeästi tarvitsee energiaa, joten kaikkien ympäristön kannalta ystävällisten teknologioiden kehittäminen maksaa vaivan.
Itä-Uusimaa on kasvualuetta. Kaivoshanke huolestuttaa nykyisiä asukkaita ja on oletettavaa, että alueen vetovoima kärsii valtauksesta jo suunnitteluvaiheessa. Kukapa kaivoksen läheisyydessä tahtoo matkailla tai työskennellä saati asua. Alueen yrittäjät maanviljelijöistä matkailualan yrittäjiin pelkäävät jo nyt elinkeinonsa vuoksi. Kaivoksen vaikutukset, kuten terveydelle haitallisen pölyn laskeumat, sen vaikutus vesistöihin, eläimistöön ja virkistysalueisiin eivät ole vähäisiä. Hanke tarkoittaa myös vaarallisia aineita kuljettavan liikenteen lisääntymistä ja todennäköistä tonttien hinnanlaskua. Nämä tuskin jäävät vain viiden valtausvarauksen alle jääneen kunnan taakaksi. Epäilemättä vaikutukset tulevat tuntumaan myös näiden kuntien naapurissa.
Antamalla luvan uraanin ja toriumin etsinnälle, tai edes valtausvaraukselle, KTM ottaa riskin, jota ei ennalta voi täysin tuntea. Siksi on tärkeää, että ministeriön virkamiehet huolellisesti tutustuvat uraanikaivoksiin ympäri maailman ja käsi sydämellä pohtivat tuleeko Suomesta uraanin tuottajamaa ja ratkaisu muiden maiden energiaongelmiin. Suomesta kaivettu uraani joudutaan joka tapauksessa rikastamaan muualla, sillä kansainväliset sopimukset kieltävät uraanin rikastamisen Suomessa. Mitään lähiuraania ei siis ole olemassakaan.
Uraanikaivoksen tuleminen olisi riski alueen historiallisille asuinsijoille, ympäristölle, eläimistölle ja ihmisille. Mikään raha ei korvaa tai turvaa tuota riskiä.
