VIHREÄ VERKKO

Vihreän verkon hallitus 6.2.2006:

URAANIKAIVOS EI TUE KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ

Itä-Uudellemaalle suunniteltu kaivos on riskitekijä monessa mielessä.

Vihreän verkon hallitus on huolissaan kotiseudulle haetun valtausvarauksen vuoksi. Askolan ja Pukkilan kunnat ovat osa hyvin vanhaa itä-uusimaalaista kulttuuriseutua. Askolan seudulla ovat asuneet ensimmäiset suomalaiset välittömästi jääkauden loputtua, eikä uraanikaivos sovi paikalliseen infrastruktuuriin. Eikä pidä unohtaa uraanikaivauksen riskejä, joita maailmalla ei ole pystytty aukottomasti eliminoimaan.

Sen lisäksi, että uraanikaivos on riskitekijä ympäristönsuojelullisessa mielessä, on se riski myös asenteiden tasolla. Suomi kuuluu niihin harvoihin maihin, joilla on runsaasti tietoa ja taitoa keskittyä tutkimaan uusiutuvien energiamuotojen parempaa hyödyntämistä. Sen sijaan annamme muille maille mahdollisuuden päästä tässä tutkimuksessa edelle samalla kun meillä keskitytään ydinvoiman käyttöön. Uraani ei ole uusiutuva energian lähde, sekin loppuu aikanaan. Kylmän ilmaston maana Suomi kipeästi tarvitsee energiaa, joten kaikkien ympäristön kannalta ystävällisten teknologioiden kehittäminen maksaa vaivan.

Itä-Uusimaa on kasvualuetta. Kaivoshanke huolestuttaa nykyisiä asukkaita ja on oletettavaa, että alueen vetovoima kärsii valtauksesta jo suunnitteluvaiheessa. Kukapa kaivoksen läheisyydessä tahtoo matkailla tai työskennellä saati asua. Alueen yrittäjät maanviljelijöistä matkailualan yrittäjiin pelkäävät jo nyt elinkeinonsa vuoksi. Kaivoksen vaikutukset, kuten terveydelle haitallisen pölyn laskeumat, sen vaikutus vesistöihin, eläimistöön ja virkistysalueisiin eivät ole vähäisiä. Hanke tarkoittaa myös vaarallisia aineita kuljettavan liikenteen lisääntymistä ja todennäköistä tonttien hinnanlaskua. Nämä tuskin jäävät vain viiden valtausvarauksen alle jääneen kunnan taakaksi. Epäilemättä vaikutukset tulevat tuntumaan myös näiden kuntien naapurissa.

Antamalla luvan uraanin ja toriumin etsinnälle, tai edes valtausvaraukselle, KTM ottaa riskin, jota ei ennalta voi täysin tuntea. Siksi on tärkeää, että ministeriön virkamiehet huolellisesti tutustuvat uraanikaivoksiin ympäri maailman ja käsi sydämellä pohtivat tuleeko Suomesta uraanin tuottajamaa ja ratkaisu muiden maiden energiaongelmiin. Suomesta kaivettu uraani joudutaan joka tapauksessa rikastamaan muualla, sillä kansainväliset sopimukset kieltävät uraanin rikastamisen Suomessa. Mitään lähiuraania ei siis ole olemassakaan.

Uraanikaivoksen tuleminen olisi riski alueen historiallisille asuinsijoille, ympäristölle, eläimistölle ja ihmisille. Mikään raha ei korvaa tai turvaa tuota riskiä.

Askolan, Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan vihreät vaativat kaivoslain saattamista tämän päivän haasteiden tasalle.

Suomen kaivoslaki vuodelta 1965 on tehty suojaamaan kaivostoiminta, jolla maamme kaivosyritykset voivat parantaa omaa ja Suomen taloutta. Maailman pienentyessä globalisaation myötä ylikansalliset yritykset ovat huomanneet kaivoslakimme porsaanreiät. Kaivoslain uudistushanke tuntuu jostain syystä sujuvan kovin hitaasti; uudistusta pohtiva työryhmä on aloittanut työnsä jo vuonna 1999. ”On ihmeellistä, että kaivoslakia ei ole saatu muutettua näinä vuosina, jolloin muutos on ollut vireillä”, toteaa Susanna Salokannel, Vihreän verkon puheenjohtaja.

Kysymys uraanikaivostoiminnan sallimisesta pääkaupunkiseudun läheisyydessä on poliittinen. Sallimmeko me kyseenalaiset referenssit omaavan yrityksen toimivan pohjavesialueillamme noudattaen lakia, joka on peräisin vuodelta 1965? Samalla on muistettava, ettei kyseinen kaivoslaki tunne ympäristölakiamme eikä kunnioita perustuslakia asianosaisten tiedottamisen tai kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksien osalta.

Areva NC:n vastaus varausalueen kuntien lausuntoihin on ylimielinen ja osoittaa, että he vastustuksesta huolimatta aikovat jatkaa kaivostoiminnan edellytyksiä tutkivaa prosessia. Suomessa uraania esiintyy paikoitellen normaalia rikkaampina esiintyminä, jolloin taloudellinen hyöty on suuri uraanin markkinahinnan ollessa korkealla yhdessä öljyn kanssa. Köyhempiäkin esiintymiä kannattaa louhia jos niitä on yhtenäisellä alueella ja niistä maksetaan ylihintaa.

Vetoamme päättäjiin, että kaivoslain uudistus otetaan nopealla aikataululla käsittelyyn ja että sen katsotaan vaikuttavan myös takautuvasti jo jätettyihin varaushakemuksiin.

Lisätietoja:
Susanna Salokannel
Einontie2, 04600 Mäntsälä
045-650 8202

www.vihreaverkko.fi

Tiedotusvälineille 29.11.2006

Vihreiden puoluesihteeri Ari Heikkinen Pornaisissa:

VIHREILLÄ MAHTAVA KAMPANJAVIRE UUDELLAMAALLA

Puolueen pääteemoina ilmasto, perustulo ja köyhyyden torjuminen

Askolan, Mäntsälän, Pornaisten ja Pukkilan vihreät kokoontuivat Pornaisissa vuoden yrityksenä palkittuun Puutarhapäiväkotiin tiistaina ja saivat vieraakseen puoluesihteeri Ari Heikkisen.

- Paikallisen vihreän eduskuntavaaliehdokkaamme, Susanna Salokantelen, kampanja on ollut hyvässä vauhdissa jo pitkään, kiitteli Heikkinen Vihreä verkko ry:n syyskokouksessa Pornaisissa eilen.

-Vihreiden tavoitteena on lisätä uusmaalaisten edustajapaikat kuuteen nykyisistä viidestä. Vihreiden raikas ja ennakkoluuloton ote lapsiperheasioihin sekä syvällinen ympäristöasioiden tuntemus parantavat asemiamme suhteessa muihin puolueisiin, toteaa Salokannel.

Valtakunnallinen tavoite on nostaa Vihreiden kannatus 10%:iin. Pukkilassa kahden vuoden takaisissa kunnallisvaaleissa tavoite ylitettiin reippaasti noin 11 % kannatuksen turvin. Vihreiden tavoite eduskuntavaaleissa on kova, mutta realistinen. Mikäli tavoite saavutetaan, Vihreät nousevat neljänneksi suurimmaksi puolueeksi ohi Vasemmistoliiton. Käytännössä tarvitaan 50 000 lisä-ääntä edellisiin vaaleihin nähden.

Vihreille keskeiset teemat näyttävät tulleen muidenkin puolueiden vaalikampanjoihin näkyvästi.

- On erityisen hienoa, että kaikki puolueet koettavat näyttää vihreää kylkeä. Se kielii suomalaisten ympäristötietoisista asenteista ja vihreiden aatteiden siirtymisestä osaksi normaalia elämää. Se on myös paras tunnustus pian 20 vuotta aktiivista työtä tehneille Vihreille, tuulettaa Heikkinen. Kun demarien Heinäluoma vasta unelmoi ilmastomuutoksen torjumisesta ja irtautumisesta öljyriippuvuudesta, Vihreillä on tarvittavat toimenpide-esitykset jo valmiina. Viikonloppuna myös Keskustan Vanhanen kertoi ilmastonmuutoksen torjumisen olevan vaalikeskusteluissa tärkeällä sijalla. Miksi johtavat hallituspuolueet eivät ole tällä vaalikaudella tehneet asialle yhtään mitään? Miksi strategiaa ilmastonmuutoksen torjumiseksi ei ole valmisteltu?

Puolueita keskusteluttaa myös sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja tasa-arvo sekä työelämän murroksen myötä kasvaneet pätkätyöläisten ongelmat.

-Vihreiden tavoitteena siintää perustulo, jolla tasataan toimeentulokuoppia työelämän epävarmuustilanteissa ja samalla varmistetaan kaikille ihmisille minimitoimeentulo automaattisesti.

Askeleena tuohon suuntaan on alle 1000 euron kuukausitulot vapautettava tuloverosta. Sosiaalista eriarvoistumista Vihreät torjuvat pienimpien tukien tasokorotuksella: yksinhuoltajat, opiskelijat, peruspäivärahalla olevat ja minimiäitiyspäivärahan tai pelkän kansaneläkkeen varassa elävät ovat jääneet jalkoihin muiden kansalaisryhmien vaurastuessa nousukauden aikana. Minimietuudet ovat häpeällisen alhaisia.

Syyskuussa alkava junaliikenne palvelee vain pientä osaa oikoradan työmatkalaisista. Järvenpään juna-asemien erihintaiset matkaliput ja Mäntsälän aseman huomattavan harva vuoroväli huolestuttavat keskiuusimaalaisia vihreitä.

– Järvenpääläiset ajavat omilla autoillaan edullisimman hinnan tarjoavalle asemalle, toteaa Vihreiden järvenpääläinen ehdokas Terho Pursiainen. Järvenpään keskustasta Helsinkiin lippu maksaa 5.10 euroa ja Haarajoelta Helsinkiin 6.40euroa. Näiden asemien välinen matka on alle kuusi kilometriä, joten hinnoissa on turhaa vaihtelua. Pyrkimys saada työmatkailu siirrettyä henkilöautoista juniin uhkaa vesittyä huonolla suunnittelulla. Järvenpääläisille junalippujen yhdenmukainen hinnoittelu olisi huomattava parannus ja ohjaisi käyttämään lähiasemaa, Pursiainen jatkaa.

Mäntsälässä junavuorojen vähäisyys on nostanut keskustelun oikoradan aiheuttamien kulujen ja saadun hyödyn suhteen
.
– Ruuhka-aikaan kerran tunnissa ja muulloin joka toinen tunti pysähtyvä juna ei ole mitä toivottiin, pahoittelee Vihreiden mäntsäläläinen ehdokas Susanna Salokannel. Mäntsälässä on ostettu ja kaavoitettu maata miljoonilla euroilla aseman alueelta. Kunnan kasvu on ollut viime vuodet noin kahden prosentin luokkaa ja osa muuttajista on tullut Mäntsälään toimivan raideliikenteen toivossa. Tasaisesti kaksi kertaa tunnissa liikennöivä juna olisi todellinen vaihtoehto autoilulle.

Liikenne- ja viestintäministeriön lähiliikennetyöryhmän lausunnon mukaan pääkaupunkiseudun kunnat päästetään tulevaisuudessa kehittämään työmatkaliikennettä. Käytännössä kunnat päättäisivät itse kuinka suurella summalla ostavat junavuoroja työmatkalaisille. Näin palvelusta maksaisivat valtion, YTV:n ja VR:N ohella kunnat palvelutarpeensa mukaan.

Kansanedustaja Heidi Hautala kummeksuu puheita kuntien velvollisuudesta osallistua junaradan kustannusten maksamiseen.

- Raideliikenteen kehittämistä ei voi jättää näivetyskuurilla olevan kuntatason varaan. Valtion on sitouduttava ratakustannuksiin pitkäjänteisesti. Vain sillä tavoin raideliikenteen vetovoima voittaa auton käytön ja ihmisiä kannustetaan asettumaan asumaan radan varteen. Valtion ensi vuoden budjetin 61 miljoonan euron leikkaus rautateiden rahoitukseen vaikuttaa juuri päinvastoin, Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Heidi Hautala toteaa.

(1.9.2006)