VIHREÄ VERKKO

Valtuustoaloite 19.10.2009

Olemme huolestuneita lukeneet lehdistä kuinka Mäntsälään ollaan tuomassa lentokenttää ilman asiallista julkista keskustelua. Siitä, millainen lentokenttä olisi kyseessä tai kuka sen rahoittaisi, saati miten paljon työpaikkoja tai meteliä se toisi tullessaan, ei ole tiedotettu edes meitä valtuutettuja.

Haluamme, että kuntalaiset saavat tietää hankkeesta mahdollisimman paljon riittävän aikaisin ja että kaikkien kuntalaisten ääni tulee kuulluksi hanketta suunniteltaessa. Samalla esitämme kansanäänestyksen järjestämistä lentokenttäasiasta joko eduskuntavaalien 2011 yhteydessä tai sitä ennen.

Vihreiden valtuustoryhmä ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmä

Vihreän valtuustoryhmän aloite Mäntsälän valtuustossa:

MAKSUTON LANGATON VERKKO KUNNAN TOIMITILOIHIN

Tänä päivänä valtaosa palveluista on siirretty isolta osin internettiin. Pankit, kirjastot, koulujen reissuvihot on nykyään saavutettavissa netin avulla. Kuitenkin internetin käyttö maksaa keskimäärin 30 euroa kuussa per talous. Eikä tämä vielä turvaa kannettavan tietokoneen internetkäyttöä muualla kuin omassa kodissa.

Esitän, että maksuttoman langattoman verkon saaminen kuntalaisten käyttöön kunnan omissa toimitiloissa, kuten kunnantalolla ja kouluissa selvitetään. Paikkoja, joissa maksutonta verkkoa voisi oivallisesti hyödyntää ovat myös linja-auto- ja juna-asemat.

Mäntsälässä langaton verkko on jo olemassa, joten infran rakentamista tämä aloite ei käsittääkseni edellytä. Kirjastossa on jo käytössä maksuton langaton verkko asiakkaille, jotka käyttävät omaa tietokonetta. Olisikin mukava kuulla kokemuksia, onko palvelu ollut onnistunut kuntalaisten ja kirjaston kannalta.

Vihreiden valtuustoaloite 31.3.2008

Mäntsälän juna-asemasta monen palvelun matkakeskus

Oikoradan myötä linja-autoliikenteen suosio on Mäntsälässä hiipunut selkeästi. Tässä valossa on ymmärrettävää, etteivät liikennöitsijät katso voivansa palvella mäntsäläläisiä yhtä runsailla vuoroilla Helsingin ja Lahden suuntaan kuin aiemmin.

Poikkeaminen Mäntsälän ydinkeskustan nykyiselle linja-autoasemalle tulee yritykselle kalliimmaksi kuin ajaa moottoritietä Mäntsälän ohi.

Ehdotamme, että Mäntsälä rakentaa juna-asemastaan kattavan matkakeskuksen sijoittamalla linja-autoaseman juna-aseman yhteyteen. Näin saamme keskustan vanhan linja-autoaseman alueen muuhun käyttöön ja keskitämme liikennöinnin sille luonnollisesti sopivaan solmukohtaan.

Ennen matkakeskuksen rakentamista linja-autojen pikavuoropysäkit voisivat sijaita nelostien varressa Sälinkääntien sillan molemmin puolin, jolloin matkustajat nousisivat moottoritien varresta asemalle. Tästä järjestelystä hyötyisivät alkuvaiheessa sekä liikennöitsijät että bussia käyttävät mäntsäläläiset. Juna- ja bussiasemien sijoittaminen lähekkäin luo lisäksi uusia mahdollisuuksia järjestää monipuolisia vaihtoehtoja yksityisautoilulle. Järkevästi toteutettuna hanke käyttäisi tasapuolisesti hyväksi molempia joukkoliikennemuotoja.

VALTUUSTOALOITE                        28.01.08

Keskustan, Vihreiden ja Kristillisten valtuustoaloite :
PELIKAANILLE LAADUKAS KOKOONTUMISTILA

Mannerheimin lastensuojeluliiton alainen perhekerho PELIKAANI on etsinyt jo pitkään hyväkuntoisia ja pitkäikäisiä tiloja toiminnalleen Mäntsälän kirkonkylästä.

Mielestämme Mäntsälän kunnan tulee kaikessa toiminnassaan tukea kuntalaisten oma-aloitteista yhteisöllisyyttä.

“Perhekahvila Pelikaani on vapaaehtoisvoimin toimiva perheiden kohtaamispaikka, joka tarjoaa vanhemmille tukea, tietoa ja tomintamahdollisuuksia. Samalla lapset saavat seuraa ja mukavaa tekemistä“*.

Pelikaanin toiminta tukee kunnan toimintaa ottamalla omalle vastuulleen osan lapsiperheiden vertaistuen järjestämisestä. Tämä on myös Mäntsälässä kovasti pinnalla olevaa ennalta ehkäisevää työtä, jota kunta ei yksin kykene järjestämään. Pelikaanin toiminnalla tuetaan lisäksi kotivanhempien jaksamista ja siten vaikutetaan päivähoito-tilanteeseen. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa antaa tämän toiminnan sammua tilojen puutteeseen!

Esitämme, että kunta ottaa tehtäväkseen uusien laadukkaiden tilojen etsimisen yhteistyössä MLL Mäntsälän kanssa, muistaen, ettei tällaiselta toiminnalta voida periä markkinoiden mukaista vuokraa.

*(http://www3.mll.fi/paikallisyhdistysten_sivut)

Aloite 17.09.07

MÄNTSÄLÄN VASEMMISTOLIITTO JA VIHREÄT:

ENERGIAPOLIITTINEN RYHTILIIKE MÄNTSÄLÄN KUNTAAN

Vasemmistoliiton ja vihreiden valtuustoryhmät jättävät aloitteen energipolittiisesta ryhtiliikkeestä Mäntsälässä.

Ilmastonmuutos koskettaa meitä jokaista ja niin koskettaa talouden tasapainottamisohjelmakin. Onneksi ilmastonmuutoksen ehkäisy on myös eurojen säästämistä. Mäntsälän kunta voi näyttää hyvää esimerkkiä asukkailleen tekemällä ryhtiliikkeen energian säästössä ja mahdollisimman puhtaan energian käytössä. Energian säästäminen säästää rahaa, puhtaan energian käyttäminen sen lisäksi luontoa.

Alla muutama esimerkki kuinka kunnan työntekijät voivat säästää sähköä:

* Valojen sammutus aina huoneesta poistuttaessa.

* Tietokoneen tai ainakin näytön sammutus poistuttaessa pidemmäksi aikaa (esim. ruokatunnille), tietokoneen sammutus aina yöksi ja viikonlopuksi, kahvihuoneessa syntyneiden tiskien tiskaaminen altaassa tai koneessa ja korjausten yhteydessä tuplanupit ja vettä säästävät hanat vessoihin.

* Työasioissa tehdyt matkat kimppakyytiä tai julkisia kulkuvälineitä käyttäen. Eritoten jokapäiväinen työmatkaliikenne julkisilla kulkuvälineillä tai omilla jaloilla ilmastoa ja portaiden käyttäminen hissin sijaan on hyvää hyötyliikuntaa ja säästää sähköenergiaa.

* Vaihtamalla hehkulamput energiansäästölamppuihin ja loistelamppuihin syntyy säästöä sillä ne kuluttavat jopa 75 % vähemmän sähköä ja kestävät kahdeksan kertaa pidempään kuin hehkulamput.

Tämän lisäksi sähkön laatu on merkittävä seikka. Pistorasiasta tuleva sähkö on fysiikan lakien mukaan kaikille sähkönkäyttäjille samaa, eli käytännössä kaikki sähkö tuotantotavasta riippumatta sekoittuu sähköverkossa. Tilaamalla ekosähköä vaikutamme siihen, miten suuri osuus verkoissa risteilevästä sähköstä on tuotettu uusiutuvilla energianlähteillä. Sähkölaskussa maksetut varat menevät tällöin uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen.

Olemme saaneet tähän kokoukseen tuhdin paperinivaskan. Koska kyseessä ei ole kierrätyspaperi, kuormittaa tämäkin kokous sekä ympäristöä että kunnan taloutta. Voisimmeko saada, niin halutessamme, sähköisen esityslistan liitteineen? (Kokouksen mv-esityslistan kopiointikulut kaikkineen maksoi 40 euroa per lista * 68 kpl eli 2720 euroa)

Me teemme tässä ja nyt aloitteen Mäntsälän kunnan siirtymisestä uusiutuvien energialähteiden käyttäjäksi ja kokousten siirtämisestä sähköiseen aikakauteen, jotta syntyy sitä kovasti kaivattua säästöä.www.vaihdavirtaa.net-sivustolta voi tarkistaa mitkä energiantuotantotavat luetellaan ekosähköksi ja mitkä ei.

Susanna Salokannel, vihr

Auli Herttuainen, vas

Hannu Järvinen, vas

VALTUUSTOALOITE

Pukkilan kunnan omistamien kiinteistöjen käyttö kuntastrategian tahtotilan saavuttamiseksi

Viime syksynä (2006) vahvistetussa Pukkilan kuntastrategiassa kirjoitetaan seuraavaa:

Pukkilan kunta on itsenäinen ja omaleimainen, menestyksestään tunnettu asumisen keidas joka on

* aidosti muuttovoittoinen
* houkuttelee veronmaksukykyisiä osaajia
* vaalii aktiivisesti viihtyisää ja maaseutumaista elämisen ympäristöä
* tunnetaan terhakkaana kulttuuri- ja taidekuntana
* tarjoaa kattavat ja laadukkaat peruspalvelut
* harjoittaa aktiivista ja luovaa elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaa.

Kunnalla on hyvin vähäiset resurssit tämän tahtotilan toteuttamiseen. Talouden tasapainottamisohjelmaa valmistellaan, säästöjä haetaan kaikin mahdollisin tavoin, uusia ja innovatiivisia ratkaisuja palvelujen ja toimitilojen järjestelyihin pyritään kehittämään. Tässä kehitystyössä on unohtunut yksi tärkeä ja korvaamaton resurssi: Pukkilan kulttuuriperintö ja sen merkkinä kunnan omistamat vanhat kiinteistöt. Kunnan eri toimintoja pitää nyt vihdoinkin tarkkailla kokonaisuutena, strateginen pilke silmäkulmassa. Sen vuoksi jätämme seuraavan valtuustoaloitteen:

Kunnan tulee ennen uudisrakentamisen aloittamista arvioida perusteellisesti, miten se voi hyödyntää nykyistä kiinteistöomaisuuttaan kuntalaisten palvelujen tarjonnassa ja kuntastrategian toteuttamisessa. Systemaattisen keskittämisen ja vanhasta eroon pyrkimisen sijaan pitää tutkia, miten kunta voi omalta osaltaan vaalia pukkilalaista kulttuuriperintöä ja kehittää edistyksellisiä, kestävän kehityksen mukaisia ratkaisuja palvelurakenteen muutospaineissa. Erityisesti seuraavien kiinteistöjen uudiskäyttö tulee selvittää:

Kunnantalo

• Millä tavoin kunnantalo (ja terveystalo) tai sen tontti olisi käytettävissä uuden päiväkodin sijoittumiseen? Mitkä olisivat ratkaisun hyödyt ja haitat?
• Mitä muita toimintoja ja palveluja kunnantalon rakennukseen voisi sijoittaa? Kirjasto, esiopetus, kuvataidekoulu (valtuustosalista saisi hienon maalausluokan!), taideopetus, yritystilat?

Vaihtoehto ei ollut tiedossa viime syksynä päiväkotipäätöstä tehtäessä. Päiväkodin rakentaminen ei ole vielä alkanut, vaikka suunnittelu onkin jo käynnissä, joten päätöstä voi vielä muuttaa. Esim. liikennejärjestelyiltään ja saavutettavuudeltaan kunnantalo on oleellisesti valittua sijaintia parempi. Yhdyskuntarakenteen ja kulttuurisen jatkuvuuden kannalta olisi parasta, että rakennus säilyy julkisten palvelujen tilana. Palvelujen lisääntyvä keskittäminen sivuun kirkonkylän pääraitista muuttaa merkittävästi kylän henkeä ja esim. ohikulkevien matkailijoiden silmissä kylä hiljenee. Vaikutukset kirkonkylän yritysten elinkeinotoimintaan ovat arvaamattomia.

Rakennuksen käyttötarkoituksen radikaali muutos on kulttuuriperinnön säilyttämisen, rakennetun ympäristön moniulotteisuuden ja kerroksellisuuden sekä kestävän kehityksen periatteiden kannalta arveluttavaa. Sen sijaan osoittaisi rakennuksen uudiskäyttö esim. päiväkotina ennakkoluulottomuutta ja luovaa uudistushenkeä.

Kolhoosi

• Rakennusten purkamiselle ei ole mitään perusteluja. Alueen suunnittelu on pysähtynyt luonnosvaiheeseen 5 vuotta sitten ja asemakaava vanhentunut.
• Alue on osa Porvoonjokilaakson valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa. Tälle maisemalle ominaisia näkymiä ovat eri koskien kohdille sijoittuneet saha- ja teollisuusalueet. Naarkosken miljöössä tulee säilyttää alueelle omaleimainen vanhan teollisuusalueen rakennusten tuoma ilme. Miljöön tuhoaminen tai säilyttäminen ei ole vain pukkilalaisten asia vaan maakunnallinen ja valtakunnallinen kysymys.
• Alueen suunnittelu pitää nyt käynnistää. Rakennukset tulee ottaa kunnan kiinteistöhoidon piiriin ja lopettaa niiden ylläpidon laiminlyönti.

Kolhoosi soveltuisi sijaintinsa ja rakennustensa puolesta hyvin esim. taiteilija- tai tutkijataloksi. Kolme asuntoa, ja piharakennuksessa työtilat, asunnot haettavissa esim. 3-5 vuodeksi kerrallaan. Vuokrat riittäisivät hyvin kattamaan kiinteistönhoito- ja pääomakulut. Alueen toiminnasta voidaan myös järjestää ideakilpailu, jonka voittaja saa rakennukset ilmaiseksi käyttöönsä kunnossapitovelvoitteen kanssa ja tontin vuokralle.

Alue ei sijaintinsa puolesta sovellu kovin hyvin tavalliseen omakotiasumiseen, mutta sitä voidaan muuten käyttää hienosti hyväksi kuntastrategian toteuttamisessa. Tahtotilan kohdat ”aktiivinen ja luova elinkeinopolitiikka”, ”terhakka kulttuuri- ja taidekunta”, ”vaalii aktiivisesti viihtyisää ja maaseutumaista elämisen ympäristöä”, ”asumisen keidas”, ”omaleimainen, houkutteleva” toteutuvat helposti.

Uuden rakentaminen vanhan purkamisen kustannuksella on vanhanaikaista. Asumiselle ja työnteolle pitää löytyä todellisia vaihtoehtoja, pakettitalorivit pellolla ja yrityspuisto keskellä metsää eivät riitä. Meidän pitää nyt olla valmiita tekemään perusteltuja ja harkittuja päätöksiä niin kuntastrategian toteuttamisen, palvelurakenteen muutosten kuin kunnan omaisuuden hoidon suhteen. Vain siten voimme jättää kulttuurisesti rikkaan, hyvinvoivan ja viihtyisän Pukkilan myös meidän jälkeemme tuleville sukupolville ja päättäjille.

Pukkilassa 23.4.2007

Pukkilan vihreä valtuustoryhmä:
Outi Ugas
Alpo Jäppinen
Minna Järvenpää

- - - - -

Valtuuston vastaus aloitteeseen:
http://212.213.8.8/pukkila/pkirjat/html/valt/2007/14051900.0/frmtxt14.htm

Mäntsälässä 23.10.2006 / Vihreiden, Keskustan ja Kristillisten valtuustoryhmät

MÄNTSÄLÄN JUNA-ASEMALLE KEVYEN LIIKENTEEN LISÄREITTI

Rautatie on vihdoin arkea Mäntsälässäkin. Juna on saanut suuren suosion työmatkaliikenteessä ja se on erinomainen asia.

Aseman seudun kehittäminen on täydessä vauhdissa ja puheissa kaivataan kovasti lisäparkkipaikkoja Mäntsälän asemalle. Meillä on ehdotus, jonka avulla saatetaan saavuttaa helpotusta parkkipaikkatilanteeseen:

Tällä hetkellä Pietilän, Riihenmäen ja Heikkilän asuntoalueilta juna-asemalle pyrkivät joutuvat kiertämään Sälinkääntien kautta. Koska matka muodostuu näin varsin pitkäksi, on asemalle yksinkertaisinta mennä omalla autolla. Palveluliikenteemme Kimpsu palvelee tällä hetkellä tämän alueen asukkaita järkevästi viidessä minuutissa vain toiseen suuntaan. Toiseen suuntaan matka Kimpsulla kestäisi noin 40 minuuttia.

Niinpä ehdotamme, että aseman pohjoinen pääty otetaan käyttöön mahdollisimman pian. Kevyen liikenteen siirtäminen kulkemaan osittain nelostien ja radan ali hiihtoladun käyttämää tunnelia myöten lyhentäisi ja järkevöittäisi edellä mainittujen alueiden junankäyttäjien matkaa. Asemien saavutettavuus kahdesta suunnasta on arkea muillakin asemilla, joten mistään erikoislaatuisesta hankkeesta ei ole kyse. Lisäksi voidaan käyttää jo olemassaolevia rakenteita, joten kustannuksetkaan eivät voi olla järin suuret.

Kun teemme junan käytön mahdollisimman helpoksi ja aseman saavutettavaksi myös autottomille, pääsemme eroon aseman pahenevista autoruuhkista.

Mäntsälässä 19.6.2005 / Susanna Salokannel (40 valtuutettua osallistui aloitteeseen allekirjoituksin)

VALTUUSTOALOITE PERHEVÄKIVALLAN EHKÄISYOHJELMAN LAATIMISEKSI MÄNTSÄLÄÄN

Amnesty International on nostanut Joku raja! - kampanjassaan naisiin kohdistuvan väkivallan voimakkaasti esiin. Naisiin kohdistuva väkivalta on ihmisoikeusloukkaus ja siksi yhteiskunnalla on velvollisuus suojella naisia väkivallalta.

Kunnilla ja kuntien poliittisilla päättäjillä on kotien väkivaltakierteen katkaisemisessa avainasema. Naisten turvallisuutta voidaan lisätä tarjoamalla riittäviä kuntatason palveluita: neuvontaa, oikeusapua, turvakoteja ja kriisiasuntoja sekä terveys- ja mielenterveyspalveluita, joissa
väkivaltakokemukset osataan tunnistaa ja kohdata tavalla, joka ei johda tilanteen pitkittymiseen.

Osaavaa apua on pystyttävä tarjoamaan myös väkivaltaa kokeville ja näkeville lapsille sekä väkivaltaa harjoittaville miehille. Samalla on varmistettava, että väkivallan uhreja, näkijöitä tai tekijöitä kohtaavat viranomaiset saavat asianmukaiset ohjeet ja koulutuksen.

Myös maamme hallituksen ohjelmassa 2004-2007 luvataan tehostaa keinoja perheväkivaltaan puuttumiseksi. Väkivalta on siinä nostettu esille kahdesta eri näkökulmasta; sukupuolten välisenä tasa-arvokysymyksenä ja kansalaisten turvallisuutta heikentävänä asiana. Väkivallasta aiheutuu yksilölle, perheelle ja yhteiskunnalle terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja sekä taloudellisia
kustannuksia.

Vuonna 1998 julkaistun haastattelututkimuksen mukaan joka viides parisuhteessa elävä suomalainen nainen on kokenut väkivaltaa tai sen uhkaa nykyisen puolisonsa taholta. Vain joka neljäs parisuhdeväkivaltaa kokenut oli hakenut apua ja joka kymmenes ilmoittanut vakavimman väkivallan poliisille. Väkivaltaisista avo- tai aviomiehistä 6 prosenttia oli hakenut apua
väkivaltaisuuteensa. Suomi on valitettavasti myös EU:n johtavia maita naisten kuolemaan johtaneissa perheväkivaltatapauksissa.

“Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 15.3.2005 “Kenelle lyönnit kuuluvat? Kuntaopas pari- ja lähisuhdeväkivallan ehkäisytyöhön” -oppaan, jonka tarkoituksena on puuttua suomalaisten synkkään tilastoon eli naisiin kohdistuviin ihmisoikeusloukkauksiin.

Pelkällä lainsäädännöllä ei ongelmaa poisteta. Siksi tarvitaan paikallisten viranomaisten, kolmannen sektorin ja kunnallispoliitikkojen tiivistä yhteistyötä, jolla saadaan aikaan sekä asennemuutos naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan että konkreettisia toimintamalleja, joilla väkivaltatilanteita vähennetään.

Edellä olevan perusteella esitämme, että Mäntsälän kunta ryhtyy toimenpiteisiin poikkihallinnollisen perheväkivallan ehkäisyohjelman laatimiseksi. Ohjelmatyöhön kannattaa ottaa osallisiksi myös sopivat muut julkishallinnon tahot sekä kolmannen sektorin toimijat.

Mäntsälässä 19.6.2005

Susanna Salokannel