Kotikunnan ekologinen jalanjälki
Ajankohtaista – Pukkila-Mäntsälä – keskiviikkona 5. joulukuuta 2007 klo 12.08 – kirjoittanut outi
Mäntsälä-lehdessä oli marraskuun lopulla (29.11.) mielenkiintoinen juttu Mäntsälän ekologisesta jalanjäljestä. Ja sehän ei ole kovinkaan pieni, suurempi kuin Suomessa keskimäärin, ja reilusti suurempi kuin lähiseudun kunnilla. Hämmentävä tieto - sitähän kuvittelisi äkkiseltään, että luonnon keskellä asuminen se vasta ympäristöystävällistä on. Todellisuus on kuitenkin toinen.
Mäntsälä kuluttaa luonnonvaroja reilusti enemmän kuin vaikkapa Vantaa, Helsinki tai Nurmijärvi. Mikähän lie Pukkilan tase? Ei välttämättä kovin paljon parempi. Näin huonoon tulokseen kun on suurin syy yhdyskuntarakenteen hajautuminen, eli haja-asutuksen runsaus. Jutussa haastateltu Mäntsälän kaavoitusjohtaja Merja Vikman-Kanerva kuvaa tilannetta näin: “Erilaiset toiminnot ovat entistä kauempana, töissä käyään kauempana, harrastuksissa käydään kauempana, henkilöauton käyttö lisääntyy.” On laskettu, että Kuuma-kunnissa, joihin Mäntsäläkin kuuluu, työmatkaan kuluvista tunneista tulee viikon kuudes työpäivä. Pätee myös monessa pukkilalaisperheessä Pelkkää miinusta kaikille, ympäristölle, kanssaeläjille, luonnolle, perheille, taloudelle. Miten me ollaan näin tyhmiä?
Miten sitten kunnan ekologista jalanjälkeä saisi pienemmäksi? Tarvitaan asuntoalueita, missä on joukkoliikennettä ja missä voi liikkua pyöräillen ja jalkaisin. Valtavan kokoisten haja-asutustonttien sijaan tehokkaasti rakennettuja alueita, mieluiten olemassa olevien kylien ja taajamien yhteyteen. Päästöjen kannalta on tärkeää, että voidaan hyödyntää kaukolämpöä. Toisaalta on suositeltavaa ylläpitää olemassa olevia rakennuksia sen sijaan, että rakennetaan uutta.
Näitä asioita kun miettii, huomaa, ettei Pukkilassakaan kovin kestäviä päätöksiä ole tehty. Uusia rakennuksia rakennetaan minkä vai ehditään ja rahoitusta saadaan (hyvinvointikeskus Onni, uusi päiväkoti), vanhat jäävät “riesaksi” tuottamaan kiinteistönhoitokuluja ennen kuin ne saadaan kaupaksi, jos saadaan. Osayleiskaavoissa löytyy satoja ja satoja haja-asutusalueen rakentamattomia rakennuspaikkoja. Kaavan laatimisessa tuntui tärkeintä olevan maanomistajien tasapuolinen kohtelu - viis kestävästä yhdyskuntarakenteesta. (Arvattavaa lie, että vihreät panivat hanttiin näissä päätöksissä.)
Pukkilalla olisi kuitenkin mahdollisuuksia kehittyä yhteiskunnan kestäväksi osaksi, jos vain tahtoa löytyy. Suurin merkitys tässä on kaavoituksella ja investoinneilla. Kaukolämpölaitokseen jos olisi varaa investoida, olisi mahdollista saada ennen pitkää enemmistö kirkonkylän taloista laitoksen piiriin. Vedenpuhdistamoon tai Pukkila-Mäntsälä-siirtoviemärin rakentamiseen satsaamalla paranee tärkeimmän vesistömme, Porvoonjoen laatu, ja paremmin puhdistetusta jätevedestä tykkää myös Itämeri. Uudisrakentaminen pitää keskittää kylille ja palveluita kehittää niin, ettei omaa autoa tarvita ihan kaikkeen. Voisiko vaikka kunta itse muuttaa tarpeettomaksi käyneen kunnantalon vuokra-asunnoiksi? Kaukolämpö ja erinomainen laajakaistayhteys ovat jo valmiina.
Näitä asioita kun miettii, tuntuu Pukkilan jatkaminen itsenäisenä entistä järjettömältä. Tiukassa rahatilanteessa, jonka kynnyksellä nyt olemme, mietitään vain sitä, mistä voidaan säästää nyt tai viimeistään ensi vuonna - turha kuvitella, että täällä pystytään tekemään pitkällä tähtäimellä kestäviä ratkaisuja. Ihmisten ja ympäristön hyvinvointi kärsii taatusti. Kuntaliitoksen toteutuessa Mäntsälälle on vain hyötyä siitä, että ihmiset saadaan muuttamaan Pukkilaan (mieluummin kuin Etelä-Mäntsälään), palveluiden lähelle, kunnallistekniikan ja kaukolämmön ulottuville. Silloin näihin kannattaa investoidakin.
Kunnan kantava strategia ei voi olla pelkkä eloonjäämistaistelu, taistelu oman kunnan juridisesti itsenäisestä asemasta kaiken muun kustannuksella. Kestävä kunta syntyy satsaamalla asukkaiden ja ympäristön hyvinvointiin, kaikilla tasoilla. Itsenäisen Pukkilan strategiasta tulee väkisinkin eloonjäämisstrategia - vuoteen 2015 ulottuvan Pukkilan kuntastrategian tavoitteet voi heittää romukoppaan. Poliitikon muisti on lyhyt, kansan vielä lyhyempi, sillä ei siitä ole kuin vuosi kuin nuokin ylevät strategiset tavoitteet vahvistettiin.